Skavbergetin kalliopiirrokset

Skavbergetin kalliopiirrokset
Helleristningene i Skavberget
Skavbergetin kalliopiirroskenttä 1, vasen reuna
Sijainti
Skavbergetin kalliopiirrokset
Koordinaatit	69°33′43″N, 18°44′41″E
Valtio	Norja
Historia
Tyyppi	kalliopiirros
Kaupunki	Tromssa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Skavbergetin kalliopiirrokset sijaitsevat Skavbergetin maatilalla, joka on Pohjois-Norjassa Tromssan kuntaan kuuluvassa Kvaløyan saaressa. Kalliopiirrokset edustavat kivikauden kuvastoa, joita tekivät yleensä metsästäjä- ja kalastajayhteisöt. Kuviot on ajoitettu kivikauden loppupuolelle, joskin siitä on erimielisyyttä. Kuvioiden lähellä kulkee valtatie 862.

Kalliopiirrokset

Piirosten ajoitukset

Seuraavassa esiteltävät kolme piirroskenttää sijaitsevat kukin eri korkeudella merenpinnasta mitattuna. Yleensä maankohoaminen on Norjassa on nostanut kuvakenttiä niin, että ne ovat jääneet kauaksi rannasta. Silloin ne on hylätty, ja uusi kenttä on tehty muualle rannan tuntumaan. Täällä on Jan Magne Gjerden mukaan nähtävissä ilmiö, jossa maankohoaminen ei ole siirtänyt rantaa kauemmaksi, ja siksi uusi kuvakenttä on piirretty rantaan varsin lähelle edellistä kenttää. Norjassa löytyy harvoin kolmea eriaikaista kuvakenttää samasta kohdasta rannikolta.

Norjassa hyväksytään yleisesti se ajatus, että kalliopiirrokset ja -maalaukset on tehty rannan läheisyyteen. Maankohoamisen tunteminen mahdollistaa silloin piirrosten ajoittamisen. Anders Hesjedal on ajoittanut tämän periaatteen mukaisesti kuvakentän 1 noin 5800 BP eli 4700 eaa., kuvakentän 2 noin 5500 BP eli 4350 eaa. ja kuvakentän 3 noin 4300 BP eli 2900 eaa. Kyseisen ajoitusmenetelmän käyttöä Skavbergetissä on kritisoitu, koska ranta on pysynyt paikallaan niin pitkään. Kuvioiden tyylilliset erot viittaavat pitempiaikaiseen piirtämiseen, ja kuvakentät voivat siten olla vanhempiakin, koska ranta ei ole siirtynyt.

Piirroskenttä 1

Piirroskenttä muodostuu vähintään 13 piirroksesta, jotka sijaitsevat kalliolla kolmessa ryhmässä. Vasemmassa ryhmässä on kaksi kuviota, keskimmäisessä ryhmässä on kuusi kuviota ja viimeisessä viisi. Kuviot sijaitsevat 18−20 metriä merenpinnan yläpuolella, ja ne muodostuvat kallioon hakatuista viivoista, joiden urat ovat 0,5−2 cm leveitä.

Vasen ryhmä sijaitsee suorakulmion muotoon lohjenneessa pystykallion osassa, ja se koostuu kahdesta ihmishahmosta. Hahmot seisovat hajareisin ja kädet sivulle ojennettuina. Alemmalla hahmolla on kädessä "tennismaila". Ihmishahmot ovat yhteensä 83 senttimetriä korkeita. Parin on tulkittu tanssivan ja ajateltu, että he olisivat eri sukupuoltakin.

Keskimmäinen ryhmä on piirretty erikoisella tavalla. Viivosta ei muodostu yhtään ehjää kuviokokonaisuutta. Kuviot vaikuttavat siltä, kuin ne olisi piirretty päällekkäin ja että aiheet sulautuisivat toisiinsa metamorfoottisesti. Hesjedal käyttää sanaa "ihmiseläin", kun eläimen takaosa ja ihmisen jalat on yhdistetty samaan hahmoon. Vasemmalle kääntyneen jalan yläosasta ojentuu vasemmalle pitkä "penis" tai vaihtoehtoisesti eläimen "häntä". Piirrosten antama yhteisvaikutelma on hämmentävä. Kuviorykelmän leveys on 1,8 metriä ja korkeus 1,4 metriä. Rykelmän oikealla puolella on ylhäällä kuin peuraeläimen pään silhuetti ja sen alapuolella karhua muistuttavan eläimen ruho, jonka pää katkeaa odottamatta.

Vasemman ja keskimmäisen ryhmän välissä on eläinkuvion katkelma, joka on 45 cm leveä, sekä tunnistamaton usealla viivalla verkkomaisesti piirretty kuvio, joka on 46 cm leveä ja 30 cm korkea.

Oikeanpuoleinen ryhmä on aiheeltaan keskimmäistä selkeämpi. Vasemmalla on hirveksi tunnistettava pieni eläinkuvio. Hirven yläpuoliset viivakatkelmat muodostavat pään, kaulan ja sarvet, joista muodostuvaa kuviota on sanottu peuraeläimen pääksi.

Kentän 1 kokonaiskuva: vasen ryhmä, keskimmäinen ryhmä, niiden väliset kuviot ja oikeanpuoleisen ryhmän reuna.

Piirroskenttä 2

Kuviokenttä sijaitsee 2 metriä korkeassa ja 20 metriä pitkässä kallioseinämässä, johon on piirretty kuvioita kolmen metrin osuudelle. Kuvioita on löydetty 4−5 niiden tulkinnasta riippuen. Selvin kuvio esittää karhua, mutta muitakin kuvioita on pidetty eläiminä. Vuonna 2007 löytyi uudet karhun ja hirven kuviot. Löytynyt hirvi on 2,8 metriä pitkä eli varsin suuri piirrokseksi. Kuviot on piirretty kallioon hakkaamalla siihen matalat ja noin 0,8−3,5 cm leveät urat. Kentä sijaitsee 17 metriä merenpinnan yläpuolella .

Piirroskenttä 3

Piirroskenttä muodostuu 13−14 pienestä piirroksesta. Vasemmalla on heti vasemmalle liikkuva seitsemän eläimen jono, josta ainakin neljää voidaan pitää sarvien takia peuraeläiminä. Ensimmäisen eläimen vatsasta kulkee kaksi rinnakkaista viivaa alas. Viimeisen eläimen eteen on piirretty aita tai pyyntiverkko. Toiseksi viimeinen eläin vaikuttaa hylkeeltä, joka katsoo oikealle.

Ryhmän oikealla puolella on kolmen kuvion ryhmä. Sen vasen kuvio on ihmishahmo, ja sen vieressä on oikealle katsova peuraeläin. Näiden väliin on piirretty kaksi pystyviivaa, jotka voivat olla ihmishahmon jäänteet. Näiden lähellä oikealla sijaitsee oikealle katsova peuraeläin, jonka alla ui oikeallepäin pyöriäinen. Oikealla on vielä katkelma kuviosta, jota ei ole varmuudella voitu tunnistaa.

Kuviot sijaitsevat noin 12−15 metrin korkeudella merenpinnasta. Piirrokset on hakattu kallioon viivoilla, joiden urat ovat matalalia ja 1−2 cm leveitä.

• 
  Skavberg 1, vasen reuna: Kallion lohkeamat muodostavat kuvioiden ympärille nelikulmion
• 
  Skavberg 1, keskimmäinen ryhmä
• 
  Skavberg 3: Eläimet jonossa.
• 
  Skavberg 3: Yksityiskohta johtoeläimestä ja himmeästä kuvasta.

Lähteet

• Hesjedal, Anders: Helleristninger som tegn og tekst - En analyse av veideristningene i Nordland og Troms (tutkielma), 1994
• Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia. (väitös). Tromsö, Norway: University of Tromsö, 2010. Verkkoversio (pdf) (viitattu 19.5.2015). (englanniksi)

Kirjallisuutta

• Simonsen, Povl: Arktiske helleristninger i Nord-Norge II. Universitetsforlaget, 1958. ISBN 9788200141808

Aiheesta muualla

• Nordlys: Denne kan være 8000 år gammel,2009
• Christensen, Karen Marie: Lysets magi på helleristninger, 2011