Simo Zitting (puheenjohtaja)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Simo Zitting (s. 7. maaliskuuta 1957 Tohmajärvi) on suomalainen lakimies ja ammattiyhdistysjohtaja. Hän on toiminut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:hon kuuluvan Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajana vuodesta 2000 lähtien.

Zitting valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli SAK:n juristina ja lakimiehenä lakiasiaintoimistossa. Vuonna 1993 Zitting siirtyi työskentelemään Suomen Merimies-Unionin lakimiehenä ja vuonna 2000 hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi.

Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen arvosteli keväällä 2012 Zittingin toimintatapoja farssiksi "jopa ay-liikkeen demokratia-asteikolla", kun Astrid Geisor-Goman, Zittingin vastaehdokas puheenjohtajaksi, suljettiin ulos edustajiston kokouksesta.[1] Zitting ei myöskään antanut toimittamassaan unionin Merimies-lehdessä palstatilaa haastajalleen, vaikka tämän oli asettanut ehdokkaaksi unionin suurin ammattiosasto.[2] Puheenjohtajavaalissa Zitting voitti Geisor-Gomanin äänin 33–8.[3]

Lokakuussa 2013 Merimies-Unionin entiset aktiivit vihjasivat käynnistäneensä ministeri Heidi Hautalan eroon johtaneen kohun.[4] Hautala valitti joutuneensa ay-liikkeen sylkykupiksi teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi.[4] Zitting kutsui Hautalan linjaa "totaalifanaattiseksi".[5]

Työtaisteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2000 Merimies-Unioni asetti Finnlinesin Finnmerchant-aluksen saartoon ja uhkasi samalla toista laivaa. Finnlines, Suomen laivanpäällystöliitto ja Suomen konepäällystöliitto tuomitsivat toimet laittomina. Yhtiö oli palkannut 28 puolalaista merimiestä mielestään työehtosopimuksen mukaisesti, mutta Zitting oli eri mieltä. Konepäällystöliiton mukaan kyseessä on keino säilyttää suomalainen kauppalaivasto ja työntekijät.[6]

Finnlinesin pääluottamusmiehen mukaan 90 % työntekijöistä tuki Finnlinesin ratkaisua, koska ketään ei irtisanottu. Simo Zittingin sanotaan käynnistävän näyttävästi ay-sotia ja uhraavan rahtilaivastojen miehistöjä suosiakseen häntä puheenjohtajavaalissa äänestänyttä matkustajalaivojen henkilöstöä, jolla on valitsijoiden enemmistö. Zittingillä on hermostuvan ja räväkän miehen maine.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lappalainen, Tuomo: Viikon Valopää: Simo Zitting Suomen Kuvalehti. 11.5.2012. Viitattu 26.2.2015.
  2. Ollikainen, Marjo: Merimiesunioni heitti puheenjohtajan haastaneen ehdokkaan ulos kokouksesta HS.fi. 10.5.2012. Viitattu 26.2.2015.
  3. Simo Zitting jatkaa odotetusti Merimiesunionin johdossa HS.fi. 11.5.2012. Viitattu 26.2.2015.
  4. a b Heidi Hautala: Olin ay-liikkeen sylkykuppi, HS.fi 26.10.2013.
  5. Keskustavaikuttajat kannattavat suomalaisaluksia öljykentille, Turun Sanomat 13.10.2013.
  6. a b Hara, Margit: Finnlines ja päällystöliitot: Merimies-Unionin toimet ovat Suomen lakien vastaisia 14.8.2000. Viitattu 26.2.2015.