Selkäuimari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selkäuimari
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Monnikalat Siluriformes
Heimo: Ripsimonnit Mochokidae
Suku: Synodontis
Laji: nigriventris
Kaksiosainen nimi

Synodontis nigriventris
David, 1936

Katso myös

  Selkäuimari Wikispeciesissä
  Selkäuimari Commonsissa

Selkäuimari (ent. selkäuimarimonni) (Synodontis nigriventris) on ripsimonneihin kuuluva kala, jonka merkillepantavin piirre on tapa uida vatsa ylöspäin.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkäuimari on yleensä 7–10 senttimetrin mittainen.[2]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkäuimari on kotoisin Kongo-joen alueelta Afrikasta.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkäuimari ui nimensä mukaisesti vatsa ylöspäin. Tämän tavan uskotaan kehittyneen helpottamaan ravinnon saamista kelluslehtisten kasvien ja vedenalaisten juurakoiden alta. Selkäuimarimonni viihtyy parvissa. Yksin siitä tulee hyvin arka. Se ei kiusaa muita kaloja, mutta ei viihdy aggressiivisten asuinkumppanien seurassa.

Kutuaikana selkäuimarimonnit munivat kuoppaan tai onkaloon ja vahtivat munia yhdessä. Poikaset, jotka kuoriutuvat noin viikon kuluttua munimisesta uivat aluksi normaalisti, mutta omaksuvat pian ylösalaisen asennon.

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden pH-arvon tulee olla 6,0–8,0 ja lämpötilan 22–26 °C. Veden pitää olla pehmeää tai keskikovaa (alle 15°dH). Akvaarion vähimmäiskoko pienelle parvelle on 120 litraa. Ripsimonni on parvikala, ja sitä tulisi pitää vähintään 5 yksilön parvissa. Se on hyvin arka yksin tai liian pienessä ryhmässä.[2]

Selkäuimarimonnin pääravintoa ovat pienet selkärangattomat, joita se etsii esimerkiksi vesikasvien lehtien ja uppotukkien alta. Akvaariossa sille kelpaavat kaikenlaiset hiutaleet ja tabletit, sillä se liikkuu kaikissa vesikerroksissa. Eläviä tai pakastettuja hyönteisiä olisi hyvä antaa silloin tällöin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Moelants, T.: Synodontis nigriventris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  2. a b http://www.faunatar.fi/fin/index.php?page_id=347 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.