Sebasiinihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sebasiinihappo

Sebacic acid.png

Tunnisteet
Muut nimet 1,10-dekaanidihappo
1,8-oktaanidikarboksyylihappo
Dekaanidihappo
CAS-numero 111-20-6
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H18O4
Moolimassa 202,3 g/mol
Ulkomuoto Valkoista jauhetta
Sulamispiste 131 °C (404 K)
Kiehumispiste 294 °C (567 K) (13,3 kPa)
Tiheys 1,2 g/cm3
Liukoisuus veteen 0,1 g/100 ml (20 °C)

Sebasiinihappo on kaksi­emäksinen karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo, joka on palavaa. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan valkoista jauhetta, jolla on tunnusomainen haju. Aineen kemiallinen kaava on C10H18O4 ja rakennekaava HOOC(CH2)8COOH. Sebasiinihaposta käytetään myös nimityksiä dekaanidihappo, 1,10-dekaanidihappo ja 1,8-oktaanidikarboksyylihappo.

Sebasiinihapon moolimassa on 202,3 g/mol, sulamispiste 131 °C, kiehumispiste 13,3 kPa:n paineeessa 294 °C, suhteellinen tiheys 1,2 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 220 °C ja CAS-numero 111-20-6. Sebasiinihapon liukoisuus veteen (20 °C) on 0,1 g/100 ml.

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tärkeimpiä sebasiinihapon valmistusmenetelmiä on risiinistä saatavan risiiniöljyhapon kuumentaminen emäksisissä olosuhteissa, joilloin se hajoaa muodostaen sebasiinihappoa. Tämä reaktio voidaan suotrittaa joko panos- tai jatkuvatoimisen prosessina. Yhdistettä valmistetaan myös kemiallisesti hapettamalla syklodekanolia, butadieenistä, elektrolyyttisesti momometyyliadipaatista tai hapettamalla steariinihappoa. Sebasiinihappoa käytetään hajusteiden, mouvien pehmentimien, polyamidien ja polyestereiden valmistuksessa.[1][2] [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 434. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 78-952-92-5627-3.
  2. Robert W. Johnson, Charles M. Pollock & Robert R. Cantrell:Dicarboxylic Acids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 09.05.2013
  3. Boy Cornils & Peter Lappe:Dicarboxylic Acids, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 09.05.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]