Sebasiinihappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sebasiinihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi 1,10-dekaanidihappo
CAS-numero 111-20-6
PubChem CID 5192
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H18O4
Moolimassa 202,3 g/mol
Ulkomuoto Valkoista jauhetta
Sulamispiste 131 °C (404 K)
Kiehumispiste 294 °C (567 K) (13,3 kPa)
Tiheys 1,2 g/cm3
Liukoisuus veteen veteen 0,1 g/100 ml (20 °C)

Sebasiinihappo on kaksi­emäksinen karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo, joka on palavaa. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan valkoista jauhetta, jolla on tunnusomainenselvennä haju. Aineen kemiallinen kaava on C10H18O4 ja rakennekaava HOOC(CH2)8COOH. Sebasiinihaposta käytetään myös nimityksiä dekaanidihappo, 1,10-dekaanidihappo ja 1,8-oktaanidikarboksyylihappo.

Sebasiinihapon moolimassa on 202,3 g/mol, sulamispiste 131 °C, kiehumispiste 13,3 kPa:n paineessa 294 °C, tiheys 1,2 g/cm3, leimahduspiste 220 °C ja CAS-numero 111-20-6. Sebasiinihapon liukoisuus veteen (20 °C) on 0,1 g/100 ml.

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tärkeimpiä sebasiinihapon valmistusmenetelmiä on risiinistä saatavan risiiniöljyhapon kuumentaminen emäksisissä olosuhteissa, jolloin se hajoaa muodostaen sebasiinihappoa. Tämä reaktio voidaan suorittaa joko panos- tai jatkuvatoimisen prosessina. Yhdistettä valmistetaan myös kemiallisesti hapettamalla syklodekanolia, butadieenistä, elektrolyyttisesti momometyyliadipaatista tai hapettamalla steariinihappoa. Sebasiinihappoa käytetään hajusteiden, muovien pehmentimien, polyamidien ja polyestereiden valmistuksessa.[1][2] [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 434. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. Robert W. Johnson, Charles M. Pollock & Robert R. Cantrell: Dicarboxylic Acids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 09.05.2013
  3. Boy Cornils & Peter Lappe: Dicarboxylic Acids, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 09.05.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]