Sakari Jotuni
Sakari Jotuni (3. heinäkuuta 1907 Ilomantsi – 14. heinäkuuta 1941 Soanlahti) oli suomalainen filosofian maisteri ja suomentaja.[1]
Jotunin vanhemmat olivat Sortavalan opettajaseminaarin maantieteen opettaja, myöhemmin kansakouluntarkastaja Juho Alfred Jotuni ja Alfhilda Malmgren. Hänen tätinsä oli kirjailija Maria Jotuni. Sakari Jotuni pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta 1926 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1937. Hän opiskeli kesällä 1934 Grenoblen yliopistossa Ranskassa ja teki kesällä 1939 opintomatkan Saksaan. [1]
Jotuni työskenteli kielenkorjaajana ja oikolukijana Kustannusosakeyhtiö Otavassa. Hän toimi jatkosodan aikana tykistön tulenjohtajana ja kaatui Soanlahdessa heinäkuussa 1941.[1]
Sakari Jotuni oli naimisissa vuodesta 1940 toimistovirkailija ja sihteeri Mirjam Helena Husun (1911–1991) kanssa. Mirjam Jotunin testamenttilahjoituksella perustettiin Suomen kulttuurirahaston Mirjam ja Sakari Jotunin rahasto joka tukee romaanisen filologian tutkimusta [1]
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jolán Földes : Naimiskauppa : romaani. Otava 1938 (alkuteos Férjhez Megyek)
- Olof Enckell : Rajan vartio : jalkamatkoja Raja-Karjalassa ; ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suom. Sakari Jotuni ja Irja Harmas. Otava 1939
- Hermann Hoster : Alppiravintola. Otava 1939 (alkuteos Genesung in Graubünden)
- Hermann Hoster : Alppiparantola. Otava 1939, 3. painos 1957 (alkuteos Genesung in Graubünden)
- Carl von Haartman : Francon armeijasta Kollaanjoelle. Otava 1940, 4. painos 1941 (alkuteokset En nordisk caballero i Francos armé, paitsi IV luku ja Manövern som blev verklighet : vid Kollaanjoki och Ulismaa)
- Carl Rothe : Olivia : romaani. Otava 1941
- Håkan Mörne : Kunnian latu : kuvia talvisodastamme 1939-1940. Otava 1941 (alkuteos Ärans vinter)
- Harald Baumgarten : Viisi miljoonaa etsii perijää. Otava 1941, 2. painos 1962 (alkuteos Fünf Millionen suchen einen Erben)