Sakari Härö
Aarne Sakari Härö (16. marraskuuta 1917 Mikkeli[1] – 4. heinäkuuta 2012[2]) oli suomalainen lääkäri, tutkija, lääkintöneuvos ja terveydenhuollon kehittäjä.[2]
Henkilöhistoria ja ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Härön vanhemmat olivat rovasti Eemil Härö ja Elli Kaakko ja puoliso vuodesta 1948 Eila Pätiälä. Härö tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1936 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1946. Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1952 ja keukosairauksien pätevyyden 1961.[1] Sota-aikana hän palveli paitsi asevelvollisena, myös pataljoonan sekä kenttä- ja sotasairaalan lääkärinä sekä pommikoneen suunnistajana.[1][2]
Lääkintöhallituksessa Härö toimi eri tehtävissä, viimeksi suunnitteluosaston päällikkönä vuoteen 1982 saakka. Sairausrekisterien ylläpito oli yksi hänen työnsä kohteista. Varttuneella iällä väitellyt Härö oli myös aktiivinen tutkija, jolla oli yli 250 julkaisua. Hän oli myös kansainvälisessä yhteistyössä plajon käytetty asiantuntija. Härö harrasti myös keräilyä, hankki käyttöönsä 1900-luvun alussa valmistetun höyrylaivan ja pystytti kotipihalleen tuulimyllyn.[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eläkkeellä ollessaan Härö suomensi Benedictus Olain vuonna 1578 laatiman Ruotsi-Suomen ensimmäisen lääkärikirjan:[3]
- Een Nyttigh Läkere Book. Benedictus Olain lääkärikirja vuodelta 1578. Suom. Sakari Härö. Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 2008. 278 s. ISBN 978-951-9433-55-4
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 189-190. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ a b c d Muistot. Sakari Härö 28.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.10.2017.
- ↑ Lääkäriliiton julkaisemat kirjat
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon ainoa tuulimylly pyörii Kilossa – katso kuvat, Länsiväylä 30.7.2013 (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 26.10.2017)
| ||||||||||
