Sahramisirkkunen
| Sahramisirkkunen | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tangarat Thraupidae |
| Suku: | Oliivisirkkuset Sicalis |
| Laji: | flaveola |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sicalis flaveola |
|
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sahramisirkkunen (Sicalis flaveola) on laajalla alueella Väli- ja Etelä-Amerikassa tavattava tangaroihin kuuluva varpuslintu. Lajia pidetään myös lemmikkilintuna.[3]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kooltaan sahramisirkkunen on 13,5–14 cm. Koirassahramisirkkunen on yleisväritykseltään kirkkaan keltainen. Otsa ja päälaki ovat väriltään punaoranssit ja selässä on oliivinvihreää väritystä. Naaraat ovat väritykseltään koiraita vaaleampia. S. f. pelzelni- alalajin naaras on väriltään oliivinruskea tummin viiruin. Nuori koiras on selästään ruskea ja vatsastaan keltainen.[3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sahramisirkkusta tavataan lähes koko Etelä-Amerikasta lukuun ottamatta Amazonian sademetsäaluetta. Linnun elinympäristöä ovat avoimet ja puoliavoimet ruohomaat ja maanviljelysalueet. Laji tavataan myös kaupungeissa. Sahramisirkkusen elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 2 000 metrin korkeudella merenpinnasta, mutta lajia tavataan Andeilla korkeammallakin.[4]
Pesintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sahramisirkkusen kuppimainen pesä sijaitsee puun kolossa tai talojen räystäiden alla. Naaras munii kahdesta kolmeen täplikästä munaa. [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Sicalis flaveola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Sicalis flaveola ITIS. Viitattu 6.4.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Arthur Grosset: Saffron Finch arthurgrosset.com. Viitattu 6.4.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 656. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.4.2010). (englanniksi)
- ↑ James Bond: Birds of the West Indies, s. 227. Houghton Mifflin Harcourt, 1999. ISBN 978-0618002108. [978-0618002108 Kirja Googlen teoshaussa] (viitattu 6.4.2010). (englanniksi)