Sahramisirkkunen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sahramisirkkunen
CANÁRIO-DA-TERRA-VERDADEIRO (Sicalis flaveola).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Sirkut Emberizidae
Suku: Oliivisirkkuset Sicalis
Laji: flaveola
Kaksiosainen nimi
Sicalis flaveola
(Linnaeus, 1766)
Alalajit [2]
  • S. f. brasiliensis
  • S. f. flaveola
  • S. f. koenigi
  • S. f. pelzelni
  • S. f. valida
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sahramisirkkunen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sahramisirkkunen Commonsissa

Sahramisirkkunen (Sicalis flaveola) on laajalla alueella Väli- ja Etelä-Amerikassa tavattava sirkkuihin kuuluva varpuslintu. Lajia pidetään myös häkkilintuna.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan sahramisirkkunen on 13,5–14 cm. Koirassahramisirkkunen on yleisväritykseltään kirkkaan keltainen. Otsa ja päälaki ovat väriltään punaoranssit ja selässä on oliivinvihreää väritystä. Naaraat ovat väritykseltään koiraita vaaleampia. S. f. pelzelni- alalajin naaras on väriltään oliivinruskea tummin viiruin. Nuori koiras on selästään ruskea ja vatsastaan keltainen.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahramisirkkusta tavataan lähes koko Etelä-Amerikasta lukuun ottamatta Amazonian sademetsäaluetta. Linnun elinympäristöä ovat avoimet ja puoliavoimet ruohomaat ja maanviljelysalueet. Laji tavataan myös kaupungeissa. Sahramisirkkusen elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 2 000 metrin korkeudella merenpinnasta, mutta lajia tavataan Andeilla korkeammallakin.[4]

Pesintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahramisirkkusen kuppimainen pesä sijaitsee puun kolossa tai talojen räystäiden alla. Naaras munii kahdesta kolmeen täplikästä munaa. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Sicalis flaveola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
  2. Sicalis flaveola ITIS. Viitattu 6.4.2010. (englanniksi)
  3. a b Arthur Grosset: Saffron Finch Viitattu 6.4.2010. (englanniksi)
  4. a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 656. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.4.2010). (englanniksi)
  5. James Bond: Birds of the West Indies, s. 227. Houghton Mifflin Harcourt, 1999. ISBN 978-0618002108. [978-0618002108 Kirja Googlen teoshaussa] (viitattu 6.4.2010). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.