S/S Kajaani I
| S/S Kajaani I | |
|---|---|
| Oulujärvellä n. 1953 | |
| Aluksen laji | Höyrykäyttöinen varppaaja Nykyisin huviliikenteessä |
| Lippuvaltio | |
| Kotipaikka | Kajaani |
| Omistaja | Yksityisomistuksessa |
| Aiemmat nimet | Salo II |
| Aiemmat omistajat | Kauppias Leinonen, Manamansalo (1911 - 1936), Kajaani Oy, Kajaani, (1936 - 1963) |
| Vesillelasku | 1911 |
| Suurin pituus | 26,60 m |
| Leveys | 5,85 m |
| Suurin syväys | 1,80 m |
| Pääkoneisto | Compound-höyrykone |
| Koneteho | 112 ihv MW |
| Nopeus |
7 kn |
S/S Kajaani I on vuonna 1911 valmistunut ja käyttöönotettu höyrylaiva, jonka Oulujärven laivaosakeyhtiö rakensi alunperin matkustajalaivaksi. Salo II -nimisenä se kuljetti Ouluun meneviä matkustajia aina 1930-luvulle, jolloin siitä tuli Kajaanin puutavaraosakeyhtiön varppaajahinaaja.
Sisällysluettelo |
Matkustaja-aluksena nimellä Salo II [muokkaa]
1909 perustettu Oulujärven laivaosakeyhtiö kuljetti matkustajia Oulujärveä pitkin Kajaanista Vaalaan ensin Salo -nimisellä aluksella. Sen käytyä pieneksi yhtiö rakensi omalla väliaikaisella telakallaan Kajaanissa suuremman aluksen, josta tuli yhtiön lippulaiva. Nimeksi tuli Salo II. Alunperin yksikantiseksi rakennettu alus kulki Kajaanin ja Vaalan väliä vuosina 1911-1933. Sen kapteenina toimi pitkään Vilho Ilmari Pirinen. Kajaanin ja Oulun välille valmistunut rautatie muutti laivaliikennöinnin Oulujärvellä kannattamattomaksi.
Yhtiön varppaajahinaajana nimellä Kajaani I [muokkaa]
Vuonna 1936 Kajaanin puutavara Osakeyhtiö (myöh. Kajaani Oy) osti aluksen ja muutti sen varppaajaksi puutavaran hinauksiin Oulujärvelle. Aluksen nimi vaihtui Kajaani I:ksi. Varpattaessa alus ajoi noin 2,5 kilometrin päähän tukkilautasta ja ankkuroitui tiukasti pohjaan. Kulkiessaan se oli laskenut vahvan teräsköyden järvelle. Jottei köysi olisi uponnut syvyyksiin, siinä oli määrävälein tynnyreitä kannattamassa. Ankkurissa olleessaan alus ryhtyi kelaamaan teräsvaijeria ja veti samalla tukkilauttaa lähemmäksi. Kun vaijeri oli vinssattu loppuun ja lautta oli laivan kyljessä, operaatio uusittiin. Näin järeä tukkilautta vähä vähältä saatiin varpattua Kajaaninjokivarteen, josta pienemmät hinaajat kuljettivat puut tehtaalle. Tässä työssä Kajaani I toimi vuoteen 1959, jolloin se poistettiin käytöstä epätaloudellisena ja vanhanaikaisena.[1] Kajaani Oy:n palveluksessa laivan kapteenina toimi ainakin Hannes Kemppainen. Konemestariksi kouluttautui Ilmari Hurskainen. Varppaaminen oli sen verran hidasta, että suotuisalla säällä Hurskainen saattoi käydä soutamalla kotonaan Hannusrannalla varppauksen edetessä pitkin Paltaselkää.[2] Sunnuntaisin Kajaani I kuljetti sisaraluksensa S/S Kajaani VI:n tavoin retkeilijöitä Kajaanista Ärjän saareen. Metsäteknikko Jaakko Ebeling osti ja kunnosti 1963 romutusuhan alle joutuneen aluksen. Kajaani I on edelleen (2010) käyttökuntoinen lähestyessään 100 vuoden ikää.
Tekniset tiedot [muokkaa]
- Rakennuspaikka: Kajaani
- Rakennusaine: Teräs
- Kattila: 44 m²
- Polttoaine: Puu
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Heikkinen Reijo, Tietoja Oulujärven wanhoista laiwoista
- ↑ Muistitietoa, Terttu Juntunen (s. 1938), konemestari Ilmari Hurskaisen tytär
- Riimala, Erkki: Höyrylaivamme. Suomen Höyrypursiseura ry, 1977. ISBN 951-991 40-4-8
Sivulta puuttuu