Ruunikko

Wikipedia

Ruunikko (engl. bay, ruots. brun, saks. Braun, ransk. bai) on hevosen värinimitys. Ruunikon karva on ruskeaa ja jouhet (harja ja häntä) mustia. Koska jouhet voivat auringossa haalistua lähinnä ruskean tai harmaan näköisiksi, ruunikon tunnistaa varmimmin sen mustista jaloista, korvankärjistä ja turvasta. Ruunikon eri sävyjä ovat esimerkiksi tummanruunikko, punaruunikko ja vaaleanruunikko.

Niin kutsutuilla villiruunikoilla jalkojen ja pään mustat alueet jäävät hyvin pieniksi ja voivat myös olla mustan sijasta lähinnä tummanharmaita.

Ruskea hevonen voi olla myös rautias, jonka jouhet, jalat, turpa ja korvat ovat ruskeita. Hyvin tummia ruunikoita on usein mahdotonta luotettavasti erottaa mustista hevosista.

Varsinkin lämminveriravurit ovat lähes järjestään ruunikoita.

[muokkaa] Värin genetiikka ja periytyminen

Ruunikko väri on yksi hevosten kolmesta perusväristä, joista kaksi muuta ovat rautias ja musta. Jokainen hevonen on pohjaväriltään eli geneettisesti jonkin näistä kolmesta väristä edustaja ja periyttää pohjaväriä sen mukaisesti, vaikka eläin saattaakin muiden väriin vaikuttavien tekijöiden vuoksi ulkonäöltään olla esimerkiksi täysin valkoinen. Perusvärien periytyminen on melko monimutkaista ja perustuu kahteen eri lokukseen (niin kutsutut A- ja E-lokukset) osuneisiin geenialleeleihin. Ruunikko on hevonen, jolla on sekä E- että A-lokuksessa ainakin yksi vallitseva alleeli (A, E), eli sen genotyyppi on A-lokuksen suhteen AA tai Aa ja E-lokuksen suhteen EE tai Ee.

Vaihtelevat genotyypit eivät nykykäsityksen mukaan näy ruunikon hevosen ulkonäössä mitenkään, ja ne voidaankin - mahdollisesti - päätellä vain hevosen vanhempien ja omien jälkeläisten värien perusteella. Väriltään selvästi musta tai rautias vanhempi tai jälkeläinen kertoo varmuudella, että ruunikon hevosen oma genotyyppi on vastaavasti Aa tai Ee. Jos ruunikon genotyyppi on AA EE, se saa pelkästään ruunikoita jälkeläisiä. Pelkästään ruunikoita jälkeläisiä voi kuitenkin syntyä myös sattumalta, varsinkin jos jälkeläismäärä on pieni.

Käytännön seurauksena perusvärien genetiikasta on se, että kahden ruunikon jälkeläinen on useimmiten ruunikko, mutta se saattaa olla myös musta tai rautias. Ruunikko itse ei voi syntyä kahden rautiaan jälkeläisenä, vaan jommankumman vanhemman on oltava mustajouhinen eli väriltään ruunikko tai musta, joskin esimerkiksi hopeanruunikko on saatettu tunnistaa väärin rautiaaksi. Ruunikko ei voi myöskään olla kahden mustan hevosen jälkeläinen, vaikkakin hyvin tummien ruunikoiden ja mustien hevosten erottaminen toisistaan on usein hyvin vaikeaa. Ruunikkoväriä on myös vaikea täysin vakiinnuttaa esimerkiksi rodun ainoaksi väriksi, sillä monen puhtaasti ruunikkovärisen sukupolven jälkeenkin saattaa syntyä lähinnä rautiaita yksilöitä. Näin on käynyt esimerkiksi clevelandinruunikon suhteen.

[muokkaa] Ruunikkopohjaiset hevosvärit

• Hallakkogeenin haalistama ruunikko on ruunihallakko.
• Voikkogeenin haalistama ruunikko on ruunivoikko (eriperintäinen eli geeni peritty toiselta vanhemmalta) tai perlino (samaperintäinen eli geeni peritty molemmilta vanhemmilta).
• Hopeageenin haalistama ruunikko on hopeanruunikko.
• Samppanjageenin haalistama ruunikko on amber champagne (näille väreille ei toistaiseksi ole suomenkielisiä nimiä).
• Ruunikkopohjainen kimo on ruunikonkimo.
• Ruunikkopohjainen päistärikkö on ruunikonpäistärikkö.
• Ruunikkopohjainen kirjava on ruunikonkirjava.

[muokkaa] Lähteet

• Viitanen J: "Perusvärit ovat värigenetiikan A ja O (Värit ja värigenetiikka, osa 1)", Hevoset ja ratsastus 2002/2