Ruskojalohaukka
| Ruskojalohaukka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Jalohaukkalinnut Falconiformes |
| Heimo: | Jalohaukat Falconidae |
| Suku: | Jalohaukat Falco |
| Laji: | berigora |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ruskojalohaukka (Falco berigora) on australialainen jalohaukka.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 41–51 cm ja paino keskimäärin 530 g. Sen höyhenpuku koostuu ruskean eri sävyistä ja eri alueiden lintujen väritys vaihtelee hyvin tummista vaaleisiin yksilöihin. Naaras on koirasta suurempi mutta puvultaan saman värinen.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruskojalohaukat elävät Australian mantereella, Papua-Uusi-Guineassa ja Indonesian kaakkoisosissa. Sen elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja populaation koko on 100 000–1 000 000 yksilöä. Se on enimmäkseen paikkalintu.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin löytää kaikkialta paitsi sulkeutuneista metsistä. Yleisin se on avoimilla ruohotasangoilla ja viljelysmailla, ja se saalistaa usein asutuksen läheisyydessä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on tavallisesti jonkun toisen haukkalajin vanhassa pesässä, mutta se voi myös rakentaa itse risupesän puuhun. Naaras munii 2–6, yleensä kolme munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä kuukauden. Molemmat emot hoitavat ja ruokkivat poikasia, jotka jättävät pesän noin 45 päivän ikäisinä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokavalio koostuu pääosin pikkunisäkkäistä, hyönteisistä, liskoista, harvemmin linnuista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Birds in Backyards (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Falco berigora IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)