Ruostepäälepinkäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruostepäälepinkäinen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Lepinkäiset Laniidae
Suku: Lepinkäiset Lanius
Laji: phoenicuroides
Kaksiosainen nimi

Lanius phoenicuroides
Schalow, 1875

Katso myös

  Ruostepäälepinkäinen Wikispeciesissä
  Ruostepäälepinkäinen Commonsissa

Cuculus canorus + Lanius phoenicuroides

Ruostepäälepinkäinen (Lanius phoenicuroides) on lepinkäisten heimoon kuuluva varpuslintu, jota on aiemmin pidetty samana lajina punapyrstölepinkäisen ja pikkulepinkäisen kanssa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruostepäälepinkäinen on noin 16-18 senttimetrin mittainen lintu, joka ulkonäöltään muistuttaa punapyrstö- ja ruskolepinkäistä. Vanha koiras on yläpuolelta tummempi ja alapuolelta vaaleampi kuin punapyrstölepinkäinen; leveä silmäkulmanjuova on puhtaanvalkoinen ja selkä ja niska ruosteenpunertavat. Osalla yksilöistä päälaki, niska ja selkä voivat olla harmaat. Lajin naaraat ja nuoret muistuttavat punapyrstölepinkäistä.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruostepäälepinkäinen esiintyy luonnonvaraisena eteläisessä Siperiassa ja Keski-Aasiassa. Se talvehtii Afrikassa, Pohjois-Intiassa ja Arabian niemimaalla. Pohjois- ja Länsi-Euroopassa laji on harvinainen syysvieras.[2] Ruostepäälepinkäinen on havaittu Suomessa kerran; vuonna 2016 tavattu yksilö määritettiin aluksi punapyrstölepinkäiseksi, mutta DNA-tutkimukset vahvistivat, että kyseessä on ruostepäälepinkäinen.[3][4]

Ääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääntelyltään ruostepäälepinkäinen muistuttaa pikkulepinkäistä. Reviirin ilmoittamiseen käytetty varoitusääni on karhea "väehv".[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lanius phoenicuroides IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 354. Otava. ISBN 978-951-1-21351-2.
  3. Sastamalasta löytyi erittäin mystinen lintu – dna tutkitaan yliopistossa aamulehti.fi. 20.10.2016. Viitattu 4.12.2020.
  4. Sastamalan suurharvinaisuus varmistui ruostepäälepinkäiseksi – on ensimmäinen Suomessa tavattu lajin edustaja tyrvaansanomat.fi. Viitattu 4.12.2020.