Rikosrekisteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rikosrekisteri on Suomessa oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä rekisteri, johon merkitään lähinnä vankeuteen tuomittujen tietoja rikoksista. Tietoja käytetään rikosoikeudellisia seuraamuksia varten ja lisäksi henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten. Rikosrekisteriotetta ei voida vaatia työnhaun yhteydessä työnhakijalta. Sen sijaan eräissä tilanteissa voidaan vaatia turvallissuusselvitys, josta siellä olevat tiedot käyvät ilmi.

Merkintä rikosrekisteriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkitään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu

Rikosrekisteriin merkitään myös tiedot ratkaisuista, joilla

Lisäksi rikosrekisteriin merkitään tiedot tuomioistuinratkaisuista, joilla Suomen kansalainen ja Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen on ulkomailla tuomittu yllä olevassa luettelossa mainittua seuraamusta vastaavaan seuraamukseen.[1]

Ei merkitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikosrekisteriin ei kuitenkaan merkitä tietoja

  • sakon muuntorangaistuksesta eikä
  • siviilipalveluslain tai asevelvollisuuslain nojalla tuomitusta vankeusrangaistuksesta tai valvontarangaistuksesta.[1]

Muista kuin yllä luetelluista sakkorangaistuksista ja sakon muuntorangaistuksista ei tule merkintää rikosrekisteriin. Niistä tulee merkintä sakkorekisteriin.[2]

Merkinnän laajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikosrekisteriin merkitään

  • henkilön nimi, henkilötunnus ja kansalaisuus sekä
  • tiedot tuomioistuinten ratkaisuista, syyksi luetuista rikoksista ja tuomituista rangaistuksista, rangaistusten suorittamisesta sekä armahtamisesta.

Oikeushenkilöstä ja sille tuomitusta yhteisösakosta merkitään rikosrekisteriin vastaavat tiedot. Kansalaisuuden sijasta merkitään oikeushenkilön kotipaikka, ja tietoa yhteisösakon maksamisesta ei merkitä.[1]

Merkintöjen poistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöä koskevat tiedot siiretään poliisin rikosrekisteristä arkistoonlähde? eri aikoina rangaistuksen ankaruudesta riippuen.

5 vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antopäivästä

  • ehdollinen vankeus, ehdollisen vankeuden oheissakko, yhdyskuntapalvelu tai valvonta, nuorisorangaistus tai sen sijaan määrätty sakko
  • viraltapano
  • yhteisösakko

10 vuoden kuluttua

  • enintään kahden vuoden ehdoton vankeus
  • yhdyskuntapalvelurangaistus

20 vuoden kuluttua

  • yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeus
  • tuomitsematta jättäminen ymmärrystä vailla

Henkilön kuoltua tai täytettyä 90 vuotta

  • yli viiden vuoden vankeus
  • viimeistään tällöin poistetaan myös kaikki muut merkinnät

Yksittäistä rangaistusta koskevaa tietoa ei poisteta, jos henkilöstä on rikosrekisterissä sellainen tieto, jota ei edellä olevien päätöskohtaisten sääntöjen mukaan vielä voida poistaa.

Jos henkilö syyllistyy uusiin rikoksiin ennen aiemman rikosrekisterimerkinnän poistumista, kaikki hänestä rekisteröidyt tiedot säilyvät, kunnes ankarimman tuomion päätöskohtainen poistoaika on kulunut umpeen.

Poliisin rekisterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisin rekistereistä säädetään laissa poliisin henkilörekistereistähenkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (761/2003) ja asetuksessa poliisin henkilörekistereistä (1116/1995)

Poliisin pitämä poliisiasiain tietojärjestelmä (PATJA) ei ole rikosrekisteri. Tähän järjestelmään kirjataan tiedot tapahtuneista rikoksista sekä tehdyistä rikosilmoituksista ja esitutkinnoista. Tallennettaviin tietoihin kuuluvat muun muassa epäiltyjen, todistajien ja asianosaisten henkilötiedot ja asiaan liittyvät seikat. Rekisteriin tallennetaan myös tiedot käytetyistä pakkokeinoista, takavarikoiduista esineistä sekä todistuskappaleista. Järjestelmään tallennetaan myös tiedot kaikista etsintäkuulutetuista (ns. etsi- tai haku-rekisteri), liiketoimintakieltoon määrätyistä sekä lähestymiskiellossa olevista. Rikoksesta epäillyistä järjestelmään tallennetaan sormenjäljet, DNA-tunniste sekä mahdolliset muut tuntomerkit. Tiedot ovat haettavissa virkatehtävien suorittamiseksi tai turvallisuusselvityksien tekemiseksi. Vuodenvaihteessa 2013-2014 PATJAan lisättiin havaintotietojen rekisteri. Rekisteriin kirjataan rikolliseen toimintaan liittyviä havaintoja ja niitä säilytetään kuusi kuukautta. Kansalainen ei voi tarkistaa itsestään kirjattuja tietoja mutta tietosuojavaltuutetun kautta voi tarkastuttaa tietojen kirjaamisen lainmukaisuuden.[3]

Hallintoasiain tietojärjestelmään tallennetaan tiedot kaikista poliisin myöntämistä tai hylkäämistä luvista ja henkilötodistuksista. Myös ulkomaalaisten passitiedot ja muut vastaavat tiedot tallennetaan tähän järjestelmään. Usein vanhoista rikosasioista tehdään rikosilmoituksia, ja ilmoitusjärjestelmästä voidaan etsiä tietoja asian varmentamiseksi. Jos jutussa ei ole saatu selville epäiltyä, poistuu rikosilmoitus järjestelmästä vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta. Muut poistuvat usein kahden, useimmiten viiden vuoden kuluttua.

Epäiltyjen tietojärjestelmä sisältää tietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyneen tai saattavan syyllistyä rikokseen, josta voi seurata vankeutta tai huumausaineen käyttörikokseen. Henkilöstä tallennetaan rikostutkimus- tai rikostiedustelutiedot sekä henkilötiedot. Järjestelmää saavat käyttää vain rikostutkijat.

Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä sisältää tiedot tehdyistä turvallisuusselvityksistä sekä "tietoja, joita on tarpeen käsitellä oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta vaarantavien hankkeiden tai rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi."

Salaisten pakkokeinojen asianhallintajärjestelmä (SALPA) joka sisältää tietoja telepakkokeinoista, teknisestä tarkkailusta sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain (561/2004) mukaisesta tiedonhankinnasta.[4]

Poliisi saa tietoja rekisteriinsä verkkoyhteyden avulla oikeushallinnolta, väestörekisterikeskukselta, patentti- ja rekisterihallitukselta, ajoneuvohallintokeskukselta sekä useilta muilta viranomaisilta. Rekisteritietoja saa käyttää siihen tarkoitukseen, jota varten ne on järjestelmään tallennettu. Muita hyväksyttäviä käyttötarkoituksia ovat

  1. valtion turvallisuuden varmistaminen
  2. välittömän henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran taikka huomattavan omaisuusvahingon torjuminen
  3. sellaisen rikoksen ennalta estäminen tai selvittäminen, josta saattaa seurata vankeutta
  4. henkilöllisyyden selvittäminen suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista
  5. päätös tai lausunto luvan myöntämisestä tai voimassaolosta, jos luvan myöntämisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja (eräin rajoituksin)
  6. poliisin tutkimus-, koulutus- ja suunnittelutoiminta

Muille viranomaisille lähetetään tietoja niiden tehtävien suorittamiseksi. Tietoja saavat omaan alaansa liittyvissä asioissa muun muassa Puolustusvoimat, tulli, rajavartiolaitos, ulkomaalaisviranomaiset, ajoneuvohallintokeskus ja haastemiehet.

Laajassa ja perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä Suojelupoliisi tai puolustusvoimat tarkastavat muun muassa kaikki poliisin tietorekisterit. Suppeassa selvityksessä tarkastetaan vain poliisiasian tietojärjestelmä.

Vanhat tiedot poistetaan eri järjestelmistä vaihtelevasti. Useimmat tiedot poistuvat alle kahdessa tai viidessä vuodessa merkitsemisestä tai asian päättymisestä. Poikkeuksen muodostavat vankeusrangaistukset, jotka poistuvat samaan tapaan kuin rikosrekisteristä. Sakot poistetaan rekisteristä viiden vuoden kuluttua tuomiosta. DNA-tunnisteet poistetaan vuoden kuluttua siitä, kun on rekisteröidyn syyttömyys epäiltyyn rikokseen on todettu. Epäiltyjen tietojärjestelmästä tiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua viimeisestä merkinnästä. Suojelupoliisin järjestelmästä tiedot poistetaan 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen Europol-yhteistyössä tietoja voidaan luovuttaa ulkomaille samoin perustein kuin kotimaassa. Interpol-yhteistyössä luovuttamissäännökset ovat hieman tiukemmat.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]