Riittiönjärvi
| Riittiönjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Naantali |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 95.110.1.019 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 3 m[1] |
| Rantaviiva | 1,03 km [2] |
| Pinta-ala | 0,05 km² [2] |
| Keskisyvyys | 1 m [3] |
 Riittiönjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Riittiönjärvi on Naantalissa entisen Rymättylän kunnan alueella, Otavan saarella sijaitseva pieni 5,4 hehtaarin kokoinen järvi,[2] jonka keskisyvyys on yksi metri. Järvi sijaitsee Rymättylän kirkonkylän lounaispuolella. Kirkonkylän ja Riittiönjärven välissä sijaitsee suurempi Kirkkojärvi, johon Riittiönjärvi laskee vetensä. Järven ympärillä on paljon maataloutta[3] ja metsää, ja sen rannalla on muutama talo.[4] Kumpaakin järveä hoitaa Rymättylän Kirkkojärviyhdistys ry.[3]
Järvi on kärsinyt runsaista ravinnepitoisuuksista ja niiden seurauksen rehevöitynyt lähes umpeen.[5] Kesäisin toistuvat leväkukinnat eivät ole houkutelleet ranta-asukkaita uimaan ja runsas vesikasvillisuus on tehnyt mahdottomaksi veneen käytön.[6]
Hoito ja toimenpiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla järven vedenpintaa laskettiin 70 cm, tavoitteena saada lisää viljelysmaata.[3] Vuodesta 2002 lähtien järveä on kunnostanut Rymättylän Kirkkojärviyhdistys ry. Sen tavoitteena on poistaa kuormitus Kirkkojärveen, parantaa virkistysmahdollisuuksia ja nostaa veden laatua heikosta erinomaiseksi.[6]
Järvellä kokeiltiin kemikaalikäsittelyä vuoden 2002 toukokuussa, mutta siinä ei onnistuttu,[3] ja leväkukkinnot jatkuivat kesäisin.[6] Vuonna 2003 järvestä otettiin pohjanäytteitä, jotka osoittivat pohjan olevan 70 cm paksuudelta pehmeää ja hapetonta ainesta.[7] Talous- ja peltovesiä puhdistavat pienpuhdistamot asennettiin vuonna 2004 ja vuodesta 2006 lähtien talousvedet on johdettu viemäriverkostoon. Samana vuonna korotettiin myös alueen teitä; ruopattiin matalaa ja liettynyttä rantaa; poistettiin rantakortteikkoa, sekä imuruopattiin 70 cm kerros lietettä ja pohjan mädäntyneitä kasveja.[3] Yhteensä imuruoppauksella järvenpohjaa poistettiin yli 22 000 kuutiometriä.[5] Myös järven rannalla oleville pelloille rakennettiin suuret altaat ja niiden ympärille maavallit.[6]
Vuoden 2007 kesällä järvi sai kemikaalikäsittelyn, jolla sidottiin ja saostettiin järviveden ravinteita ja muita yhdisteitä.[3] Alumiinikloridi levitettiin veneestä tietokoneen karttaohjelman avulla tasaisesti joka puolelle järveä. Se sitoi humuksen ja muun kiintoaineen, saostaen sen liukenemattomaan muotoon järven pohjalle. Käsittelyn hyötypuoliin kuului myös roskakalakannan väheneminen. Viereisen Kirkkojärven kemikaalikäsittelyssä kuolleita kaloja kerättiin yli 15 000 kiloa. Vuoden 2006 ja 2007 toimenpiteet maksoivat 168 000 euroa, joista viisi prosenttia kului kemikaalikäsittelyyn ja loput imuruoppaukseen sekä läjitysaltaiden tekoon.[5]
Järven pintaa on suunniteltu nostettavan 70 cm eli samalle tasolle, jolla se oli 1930-luvulla.[5]
Koekalastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvellä on tehty kaksi koekalastusta vuonna 2006 ja yksi vuonna 2007.[3] 27. heinäkuuta 2006 suoritetussa koekakalastuksessa järvestä saatiin 93 kalayksilöä, joista 66 oli ruutanoita, 23 särkiä ja neljä ahvenia. Tulosten perusteella kalojen keskikoko oli varsin pieni. Käytännön toteutuksen teki Turun yliopiston biologian laitos.[3]
Uusia kaloja Riittiönjärveen tulee ojaa pitkin Kirkkojärvestä ja sinne ojien kautta merestä. Vuonna 2005 Kirkkojärven kaloista 80 prosenttia oli ahvenia.[8]
Vedenlaatutiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vedenlaatutiedot[3] | ||||
|---|---|---|---|---|
| Päivämäärä | Kokonaisfosfori | Liukoinen happi | Näytteenottosyvyys | |
| 03.09.2001 | 210,0 µg/l | 6,8 mg/l | fosfori 1 m, happi 1 m | |
| 27.07.2006 | 540,0 µg/l | 7,3 mg/l | fosfori 0 m, happi 0 m | |
| 15.11.2006 | 460,0 µg/l | 8,9 mg/l | fosfori 1 m, happi 1 m | |
Lisäksi 10.8.2006 otetussa näytteessä a-klorofylli pitoisuus oli 217 µg/l.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.12.2009.
- ↑ a b c d e f g h i j k Pöntinen, Oskari: Airiston-Velkuan kalastusalueen järvet (pdf) Airiston-Velkuan kalastusalue. Viitattu 26.12.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 26.12.2009.
- ↑ a b c d Lankinen, Jonna: Riittiönjärvi sai puhdistavan kemikaalikylvyn 7.6.2007. Turun Sanomat. Viitattu 26.12.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Toivonen, Hanna: Riittiönjärveä kunnostetaan kemikaalikäsittelyllä 2.6.2007. Turun Sanomat. Viitattu 26.12.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lyytinen, Arja: Riittiönjärven kunnostus – Hankkeen taustaa Rymättylän Kirkkojärviyhdistys ry. Viitattu 26.12.2009.
- ↑ Högmander, Jutta: Kirkkojärvi pääsi eroon sinilevistä kemiallisin keinoin 19.8.2005. Turun Sanomat. Viitattu 26.12.2009. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rymättylän Kirkkojärviyhdistyksen kotisivut
- Lupapäätös – Riittiönjärven imuruoppaus ja kunnostaminen kemikaalikäsittelyllä sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta (pdf) 18.3.2005. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto.
- Kirkkojärven ja Riittiönjärven kunnostustaistelu (pdf) (s. 10–12) Ympäristöviesti. Syksy 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus.