Rhätische Bahn

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ratakartta
Brusion viadukti välillä Poschiavo-Tirano
RhB:n reittikartta

Rhätische Bahn AG (RhB, saks. Rhätische Bahn, retoromaaniksi Viafier Retica, ital. Ferrovia Retica, ransk. Chemins de fer Rhétiques) on Sveitsin suurin ei-valtiollinen rautatieyhtiö. Yhtiön suurimmat omistajat ovat Graubündenin kantoni (51 %) ja Sveitsin valaliitto eli valtio (43 %). Vuonna 2011 RhB:n liikevaihto oli 329 milj. CHF. Henkilöstön määrä oli 1 325. Yhtiön junilla tehtiin 9,6 miljoonaa matkaa ja kuljetetun tavaran määrä oli 0,7 milj.tonnia. RhB kuljetti vuoden aikana 473 000 autoa. [1][2]

Verkosto käsittää suurimman osan Graubündenin rautateistä. Yhtiö on sekä radan omistaja että operaattori. Yhtiön junat palvelevat monia matkailukeskuksia kuten Arosaa, Davosia, Pontresinaa ja Sankt Moritzia.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schmalspurbahn Landquart–Davos AG (LD) avasi vuonna 1889 kapearaiteisen radan välillä Landquart-Davos. Vuonna 1895 LD muutti nimensä RhB:ksi. Graubündenin rataverkkoa laajennettiin seuraavan 25 vuoden aikana niin, että verkon laajuus oli lähes nykyinen jo vuonna 1914. Ainoa merkittävä laajennus tapahtui vuonna 1999, kun Vereina-tunneli välillä Klosters - Sagliains avattiin.

Osan alkuvaiheen rataosuuksista on rakentanut yhtiö, joka myöhemmin on yhdistetty RhB:hen. Näitä ovat St. Moritz-Tirano ( Berninan rautatie / Berninabahn), Chur-Arosa ja Bellinzona-Mesocco, jonka säännöllinen liikenne päättyi vuonna 2003.

Tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RhB:n rataverkon pituus on 384 km. Rataverkko on sähköistetty ja kapearaiteinen (1000 mm). Verkon korkein kohta on Bernina-solassa (Ospizio Bernina 2 253 m) ja matalin kohta Tiranossa (429 m). Radan suurin jyrkkyys on 70 . Suurista korkeuseroista huolimatta kaikki radat on toteutettu ilman hammasrataosuuksia.

Teknisesti RhB:n rata liittyy vain MGI:n (Matterhorn Gotthard Bahn) rataan Disentiksessä. Vaihtomahdollisuus valtiollisten rautatieyhtiöiden junaverkkoon on Churissa ja Landquartissa (Sveitsin SBB-CFF-FFS) ja Tiranossa (Italian FS). Sähköteknisesti RhB:n rata koostuu kahdesta osasta: Berninabahn (1 kV, tasavirta) ja muu osa (11 kV, 16,7 Hz). [3]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RhB:n matkustaja- ja tavaraliikenteellä on tärkeä merkitys vaikeakulkuisessa kantonissa. RhB:n radoilla on 103 asemaa tai seisaketta. Yhtiöllä on 1 225 vaunua, joista 353 on matkustajavaunuja.

Tärkeimmät matkailureitit kulkevat korkeiden solien yli. Bernina Express on nimitys reitille, joka kulkee Churista Pontresinan ja Poschiavon kautta Tiranoon. Suuri osa tästä reitistä, joka kulkee Albula-tunnelin sekä Bernina-solan kautta Italiaan on Unescon maailmanperintökohdetta. Berninan rautatie täytti 100 vuotta kesällä 2010. [4]

Glacier Express on RhB:n ja MGB:n yhteistyössä toteuttama junareitti. "Jäätikkölinja" kulkee Davosista ja St. Moritzista Churin, Andermattin, Brigin ja Vispin kautta Zermattiin. Ensimmäinen Glacier Express kulki vuonna 1930. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rhätische Bahn.