Real Felipe (1732)
| Real Felipe | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Astillero Real, Guarnizo, Santander |
| Kölinlasku | 1728 |
| Laskettu vesille | heinäkuu 1732 |
| Palveluskäyttöön | 22. heinäkuuta 1732 |
| Poistui palveluskäytöstä | maaliskuu 1744 |
| Loppuvaihe | myyty 1755 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 965 t (arqueo) |
| Pituus | 51,36 m (köli) |
| Leveys | 16,31 m |
| Syväys | 8 m |
| Miehistöä | 883 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
alin tykkikansi: 30 x 24 naulan tykkiä keskimmäinen tykkikansi: 32 × 24 naulan tykkiä ylin tykkikansi: 30 x 12 naulan tykkiä puolikansi: 16 x 8 naulan tykkiä etukansi:6 x 8 naulan tykkiä |
Real Felipe oli Espanjan laivaston vuonna 1732 vesille laskettu kolmikantinen 114-tykkinen linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ciprián Autránin ja Juan Pedro Boyerin suunnittelema alus tilattiin Guarnizosta, missä köli laskettiin oletettavasti vuonna 1728. Alus laskettiin vesille heinäkuussa 1732 ja otettiin palvelukseen 22. heinäkuuta.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus lähti 3. syyskuuta 1732 päällikkönään Francisco de Liaño y Arjona koeajoihin ja Cádiziin 7. syyskuuta. Se jatkoi 1733 Barcelonaan. Alus lähti 29. marraskuuta 1733 laivueen mukana Napoliin suojaten joukkoja kuljettanutta saattuetta päällikkönään Miguel de Sada y Antillón, kreivi de Clavijo, mistä se palasi 18. heinäkuuta 1734 Cádiziin. Alus siirrettiin reserviin, missä se oli Arsenal de la Carracassa toukokuussa 1735 toteutettua huoltoa lukuun ottamatta vuoteen 1738.[1]
Vuonna 1738 alus oli Santanderissa, mistä se lähti elokuussa Cádiziin 70-tykkisen Santa Anan ja Príncipen sekä 60-tykkisten San Carlosin ja Santa Teresan kanssa. Alus oli 1739-1741 La Carracassa ja sen jälkeen Cádizissa, mistä se lähti 15. marraskuuta 1741 Barcelonaan Juan José Navarron, Marqués de la Victorian, laivaston mukana päällikkönään Nicolás Geraldino. Laivasto liittyi 19. marraskuuta Cartagenassa Toulonista saapuneeseen Ranskan laivastoon, jota johti Charles-Elisée de Court de la Bruyere. Yhdistynyt laivasto saapui 4. tammikuuta 1742 Barcelonaan, mistä se suojasi 14. tammikuuta 66 joukkojenkuljetusalusta, joissa oli täydennyksiä Orbetellossa olevaan Espanjan armeijaan. Saattue oli 19.-27. tammikuuta Hyeresissä ja 30. tammikuuta - 13. helmikuuta La Speziassa, joissa laskettiin joukkoja maihin. Se saapui 24. helmikuuta Touloniin, missä se oli Britannian kuninkaallisen laivaston amiraalin Thomas Matthew'n laivaston saartamana 20. helmikuuta 1744 asti.[1]
Alus osallistui 22. helmikuuta 1744 Navarron lippulaivana Toulonin taisteluun (Cape Sicié), missä se menetti liikuntakykynsä. Aluksella sai taistelussa surmansa tai haavoittui 500 miehistönjäsentä. Taistelun jälkeen alus hinattiin korjattavaksi Cartagenaan, jonne se saapui 9. maaliskuuta. Alus oli poistettuna palveluksesta päällikkönään Carlos Casanueva, kunnes 17. kesäkuuta 1747 päällikkyyden vastaanotti Isidoro García de Póstigo y del Prado. Helmikuussa 1748 alus riisuttiin aseista ja hylky myytiin 1755.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Edeltäjä: Nuestra Señora de la Concepción y de las Ánimas |
Espanjan laivaston linjalaivat | Seuraaja: Santísima Trinidad |