Ratsina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ratsina
Ратчино, Rattšino
Ratsinan raunioitunut kirkko.
Ratsinan raunioitunut kirkko.

Ratsina

Koordinaatit: 59°34′22″N, 28°59′46″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Ahokylä
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2010) 39











Ratsina[1] (ven. Ра́тчино, Rattšino) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Ahokylän kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee 7 kilometriä Ahokylästä koilliseen. Kylässä on 39 asukasta (vuonna 2010)[2].

Ratsina mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Se oli tuolloin samannimisen Jaaman ja Kaprion lääneihin jaetun pogostan keskus.[3] Nimen taustalla on ilmeisesti muinaisvenäläinen henkilönimi Ratša (ven. Ратша).

1600-luvun väestökadosta huolimatta Ratsinan pogosta säilyi kokonaan ortodoksien asuttamana.[4] Ruotsalaisaikana pogostaan perustettu Unatitsan seurakunta lakkautettiin 1700-luvun alussa.[5]

Vuonna 1799 Ratsinan kartanonherra, kreivi Kirill Razumovski rakennutti Georgios Voittajalle omistetun puisen ortodoksikirkon.[6] Samanniminen kirkko kylässä oli ollut jo vuonna 1500.[3] Vuonna 1854 kylä ja sen kirkko paloivat, ja uusi puukirkko rakennettiin paikallisten tilanomistajien varoilla vuosina 1855–58.[6]

1800-luvun lopussa seurakuntaan kuuluivat kirkonkylän lisäksi Ahokylän, Kaipalan, Korkan, Lipkovitsan, Lousnankylän, Pienen-Kortsinan, Siestan, Tomassovan ja Tyytitsän kylät – yhteensä 349 taloa ja 1651 henkeä.[7] Läheisen Utesenin kartanon perinyt Nikolai Truveler rakennutti vuonna 1906 uusvenäläistä tyyliä edustavan tiilikirkon, joka suljettiin vuonna 1939. 1990-luvun lopussa kirkko paloi ja on sen jälkeen vähitellen raunioitunut.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 199. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 18.1.2016. (venäjäksi)
  3. a b Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.): Inkeri: historia, kansa, kulttuuri, s. 59. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991. ISBN 951-717-668-6.
  4. Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.): Inkeri: historia, kansa, kulttuuri, s. 72. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991. ISBN 951-717-668-6.
  5. Väänänen, Kyösti: Herdaminne för Ingermanland I: Lutherska stifsstyrelsen, församlingarnas prästerskap och skollärare i Ingermanland under svenska tiden, s. 138–139. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. ISBN 951-9018-28-X.
  6. a b c Voda živaja: Sankt-Peterburgski tserkovyi vestnik 10/2007. Arkistoitu 12.12.2007. Viitattu 19.8.2008. (venäjäksi)
  7. Sivu Ratsinan seurakunnan historiasta petergen.com. Viitattu 19.8.2008. (venäjäksi)