Pyynikin pappila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyynikin pappila
Pyynikin pappila vuonna 2022.
Pyynikin pappila vuonna 2022.
Osoite Kisakentänkatu 18
Lyseokatu 8
Sijainti Pyynikinrinne, Tampere
Koordinaatit 61°29′45″N, 23°44′26″E
Rakennustyyppi asuinrakennus
kokoontumisrakennus
Valmistumisvuosi 1929
Suunnittelija Bertel Strömmer
Rakennuttaja Tampereen seurakuntahallinto [1]
Urakoitsija Rakennustoimisto Tähtinen & Sola [2]
Omistaja Tampereen tuomiokirkkoseurakunta [3]
Julkisivumateriaali rappaus [4]
Kerrosluku 3
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyynikin pappila eli Pyynikin seurakuntatalo on Bertel Strömmerin suunnittelema evankelisluterilaisten seurakuntien pappila- ja seurakuntatalo, joka sijaitsee Tampereen Pyynikinrinteellä. Kolmikerroksinen rakennus on valmistunut Kisakentänkadun ja Lyseokadun (ent. Kurilankuja) risteykseen vuonna 1929.[5][6][7]

Pyynikin pappila rakennettiin, koska silloinen laki edellytti, että seurakuntien oli hankittava vakinaisille papeilleen virka-asunto. Taloon tehtiin asuintilat neljälle kappalaiselle sekä diakonissalle ja vahtimestarille. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen valmistui 80 neliömetrin laajuinen seurakuntasali, jonka tuomiorovasti K. H. Seppälä vihki käyttöön 12. joulukuuta 1929. Taiteilija Väinö Richard Rautalin veisti seurakuntasalin seinäkoristeen.[5][7]

Tampereen kaupunginhallituksen 1980-luvulla teettämän selvityksen mukaan Pyynikin pappila on rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä kohde.[8] Se on osa Pyynikinrinteen aluetta, jonka Museovirasto on vuonna 2009 luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[9] Talo on suojeltu.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 116. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  2. Rakennustoiminta Tampereella tänä kesänä hyvin vilkasta. Aamulehti. 27.5.1928, s. 8. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 4.6.2022.
  3. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 8, 116.
  4. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu. Tampereen arkkitehtuuria, s. 97. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
  5. a b Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 1. Evankelisluterilainen seurakuntaelämä Tampereella kaupungin perustamisesta 1779 vuoteen 1945, s. 314–316. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-464-4.
  6. Helin, Martti: Tampereen kirkot ja hautausmaat, s. 118–120. Tampere: Tampere-Seura, 1992. ISBN 951-9080-44-9.
  7. a b Tampereelta ja lähiseudulta. Aamulehti. 9.7.1929, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 4.6.2022.
  8. Tampereen rakennuskulttuuri. Osa 1. Kantakaupunki, s. 126. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
  9. Pyynikinrinne Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 4.6.2022.
  10. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 116.