Pyhän Katariinan luostari (Tallinna)
| Pyhän Katariinan luostari | |
|---|---|
 Luostarin säilynyttä osaa. |
|
| Osoite | Müürivahe tänav 33 |
| Sijainti | Tallinna, Viro |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | luostari |
| Valmistumisvuosi | 1246 |
| Rakennuttaja | dominikaanit |
 |
|
Pyhän Katariinan luostari oli Tallinnassa nykyisessä Virossa aikanaan toiminut dominikaanien kerjäläisveljien luostari. Luostari perustettiin vuonna 1246 ja sen toiminta lakkasi uskonpuhdistuksen myötä vuonna 1525. Hieman myöhemmin luostari tuhoutui tulipalossa ja näihin päiviin saakka on säilynyt vain luostarin itäsiipi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kerjäläisveljestöt saapuivat nykyiseen Viroon kristinuskon leviämisen myötä. Vaatimatonta ja liikkuvaa elämää viettäneet kerjäläisveljet saarnasivat kansankielellä ja heillä oli suuri osuus tavallisen kansan käännyttämisessä. Vilhelm Modenalainen suosi kerjäläisveljistöistä dominikaaneja eli mustia veljiä, jotka pyrkivät jo vuonna 1229 tai 1239 perustamaan luostarin Tallinnan Toompealle. Pyhän Katariinan luostarin perustamisessa onnistuttiin kuitenkin lopulta vasta vuonna 1246 Tallinnan alakaupunkiin. Luostari oli kolmilaivainen, 60 metriä pitkä ja pinta-alaltaan 1 219 neliömetriä. Koonsa puolesta se oli Vanhan-Liivinmaan suurimpia kirkkoja. 1500-luvun alussa luostarissa toimi noviisit mukaan luettuna 30 veljeä. Veljet kävivät uskonnollisista palveluksistaan kauppaa, saaden kaupungin varakkaammalta väestöltä vastineeksi hyödykkeitä, kuten kalaa, sipulia, persiljaa, pippuria, viiniä, munia, voita, ja heiniä, joita saatettiin myydä edelleen eteenpäin. Puolella tynnyrillisellä voita saattoi saada 40 messua.[1]
Luostarin toiminta lakkasi uskonpuhdistuksen ja luterilaisuuden saapumisen myötä.[1] Luostari suljettiin vuonna 1525[2] ja se otettiin Tallinnan kaupunginraadin haltuun.[1] Luostari oli kuusi vuotta tyhjillään, jonka jälkeen se tuhoutui tulipalossa.[2] Sittemmin luostarin raunioille rakennettiin uusia rakennuksia.[3] Vuosina 1841-1844 luostarin entisen ruokalan paikalle rakennettiin Tallinnan Pietarin ja Paavalin kirkko.[4] Nykypäiviin saakka alkuperäisestä luostarista on säilynyt vain luostarin itäsiipi.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 87-88. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
- ↑ a b Mervi Luotonen: Dominikaaniluostarin kirjasto avautuu nähtäväksi ensi kertaa Turun Sanomat. Viitattu 29.4.2018.
- ↑ 1245 Tallinna dominiiklaste Püha Katariina kloostri ehitised Peeter Pauli kirikuga, 1246. a.-20. saj. Kultuurimälestiste register. Muinsuskaitseamet. Viitattu 29.4.2018. (viroksi)
- ↑ Roomalaiskatolisen kirkon Tallinnan Pietarin ja Paavalin kirkko visit estonia. Viitattu 29.4.2018.
- ↑ Tallinnan dominikaanisen luostarin klausuuri visit estonia. Arkistoitu 29.4.2018. Viitattu 29.4.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhän Katariinan luostari (Tallinna) Wikimedia Commonsissa
