Project Blue Book

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Project Blue Book (suom. Projekti sininen kirja) oli Yhdysvaltain ilmavoimien ufotutkimusten sarja 1952–1969. Projektin tarkoitus oli selvittää, ovatko ufot uhka Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle, ja myös kerätä tieteellistä tietoa ufoista. Blue Bookin tieteellisenä neuvonantajana toimi tähtitieteen professori J. Allen Hynek.

Liikemies ja siviililentäjä Kenneth Arnold ilmoitti kesäkuussa 1948 nähneensä yhdeksän suurella nopeudella liikkuvaa objektia Mount Rainierin yläpuolella. Kun raportit Arnoldin kokemuksista levisivät ja käynnistävät ufoaallon, Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat 1948 havintojen tutkimisen, operaatio Signin. Nämä tutkimukset johtivat Project Blue Bookin perustamiseen vuonna 1952.[1]

Project Blue Bookista tuli Yhdysvaltain hallinnon pitkäikäisin ufotutkimus. Seuraavien 17 vuoden aikana se keräsi 12 618 ufohavaintoa ja vastaavaa tapausta. Näistä yli 90 prosenttia luokiteltiin ”tunnistetuiksi”, eli havainnot selittyivät esimerkiksi tunnetuilla tähtitieteellisillä ilmiöillä tai ihmisen toiminnalla. Noin 700 tapausta jäi kuitenkin ”tunnistamattomiksi”. Ilmavoimat pyysivät vuonna 1966 toista komiteaa tutkimaan tarkemmmin 59 ufohavintoa. Edward Condonin johtama komitea julkaisi 1968 niin sanotun Condonin raportin. Se suositteli ilmavoimia lopettamaan ufotutkimukset, ja Project Blue Book lakkautettiinkin seuraavana vuonna.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Project Blue Book History.com. A&E Television Networks, LLC. Viitattu 22.8.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]