Pikkukiljukotka

Wikipedia

Pikkukiljukotka
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes Heimo: Haukat Accipitridae Suku: Aquila Laji: pomarina
Kaksiosainen nimi
Aquila pomarina Brehm, 1831
Katso myös
Pikkukiljukotka Wikispeciesissä   Pikkukiljukotka Commonsissa

Pikkukiljukotka (Aquila pomarina) on suuri petolintu. Se on Suomessa harvinaisuus.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Ravinto 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Pikkukiljukotkan pituus on noin 60 cm, siipien kärkiväli 150 cm ja paino 1600 grammaa.

Pikkukiljukotka on lyhytpyrstöinen, melko pienikokoinen kotka, jolla suhteellisen tasaleveät siivet ja tasainen pyrstö. Se muistuttaa muodoltaan ja väritykseltään kiljukotkaa ja on usein erittäin vaikea erottaa tästä. Kuten monilla muillakin petolinnuilla, on lintua voitava tarkkailla pitkään ja hyvissä olosuhteissa, jotta määritys voisi olla varma. Lisäksi tulee tuntea iän vaikutus linnun ulkonäköön, lähilajien tuntomerkit ja höyhenpuvun vaihtelu.

Pikkukiljukotka on yleensä vaaleamman ruskea kuin kiljukotka. Nuori lintu on kokonaisuudessaan tumma. Siiven yläpeitinhöyhenten kärjet ovat vaaleat, siipisulat ovat hyvin tummat ja heikosti poikkiraitaiset. Ruumiinhöyhennys on useimmiten vaaleamman ruskea kuin kiljukotkalla. Karpaalialueella usein kaksi vaaleampaa puolikuukuviota. Vanha lintu on selästä vaaleanruskea, ruumiiltaan ruskea ja siipisulat ovat hyvin tummat. Sulkii vanhan linnun pukuun noin neljässä vuodessa, esiaikuiset vaihtelevan näköisiä.

[muokkaa] Levinneisyys

Pesii pääosin Itä-Euroopassa itäisestä Saksasta Venäjälle ja Kreikasta Viroon. Mahdollisesti pesinyt Suomessa epäsäännöllisesti aikaisemmin. Keski- ja Itä-Euroopassa pesivät linnut talvehtivat Afrikassa. Viron pesimäkanta noussut vakaasti 1990-2000 -luvuilla. Suomessa säännöllinen mutta vähälukuinen vieras pääosin touko-syyskuussa etelärannikolla.

Intiassa asuva kiljukotkalajipopulaatio joka on aikaisemmin luokiteltu pikkukiljukotkan alalajiksi on paikkalintu eikä muuta. Intialaista kiljukotkalajia pidetään nykyään omana lajinaan Aquila hastata.

[muokkaa] Ravinto

Pikkukiljukotka syö pieniä nisäkkäitä, sammakkoeläimiä, matelijoita ja myös hyönteisiä.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pikkukiljukotka Lintukuva.fi -verkkopalvelussa

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.