Pihatattaret
Wikipedia
Sivulta puuttuu | Pihatattaret | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Pihatatar (Polygonum aviculare) | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pihatattaret Wikispeciesissä |
Pihatattaret (Polygonum) on tatarkasveihin kuuluva kasvisuku. Siihen kuuluu noin 20 lajia. Ne ovat yksivuotisia, ruohovartisia kasveja.[1]
Sisällysluettelo |
Pihatatarlajeja [muokkaa]
- Eteläntatar Polygonum bellardii[2]
- Hietatatar Polygonum raii
- Kaakontatar Polygonum patulum
- Lusikkatatar Polygonum achoreum
- Meritatar Polygonum oxyspermum[2]
- Pihatatar Polygonum aviculare[2]
- Tannertatar Polygonum arenastrum (tai tannerpihatatar Polygonum aviculare ssp. microspermum, pihatattaren alalaji[2])
Pihatattarien suku laajasti [muokkaa]
Laajasti käsitettynä Polygonum-sukuun sisältyvät konnantattarien (Bistorta), ukontattarien (Persicaria) ja röyhytattarien (Aconogonon) suvut. Osa lajeista on monivuotisia. Lajeja:
- Hanhentatar Polygonum persicaria, synon. Persicaria maculosa
- Isokonnantatar Polygonum bistorta, synon. Bistorta officinalis, aiemmin B. major
- Katkeratatar Polygonum hydropiper, synon. Persicaria hydropiper
- Lietetatar Polygonum foliosum, synon. Persicaria foliosa
- Mietotatar Polygonum minus, synon. Persicaria minor
- Nurmitatar Polygonum viviparum, synon. Bistorta vivipara
- Röyhytatar Polygonum divaricatum, synon. Aconogonon divaricatum
- Ukontatar Polygonum lapathifolium, synon. Persicaria lapathifolia
- Vesitatar Polygonum amphibium, synon. Persicaria amphibia
Myös kiertotattarien suku (Fallopia), johon kuuluvat Suomessa tavattavista lajeista japanintatar (Fallopia japonica), jättitatar (Fallopia sachalinensis), kiertotatar (Fallopia convolvulus) ja pensaikkotatar (Fallopia dumetorum) on joskus yhdistetty tattariin.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.7.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Savela, M. Tattaret (Polygonum)
- ITIS: Polygonum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Polygonum (englanniksi)
- Flora of China: Polygonum (englanniksi)
