Pierre Nicole

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pierre Nicole

Pierre Nicole (1625 Chartres, Ranska - 16. marraskuuta 1695) oli ranskalainen teologi ja filosofi, joka oli merkittävimpiä jansenisteja.

Elämä ja teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nicole opiskeli teologiaa Pariisissa vuodesta 1642, ja tutustui pian Port-Royalin luostarin jansenistiyhdyskuntaan. Nicole ei koskaan ryhtynyt papiksi, vaan pysyi teologisena oppineena. Hän toimi muun muassa janisenistisen kirjallisuuden toimittajana Antoine Arnauldin kanssa sekä opettajana. Eräs hänen oppilaistaan oli myöhempi runoilija Jean Racine.

Nicolella oli suuri merkitys Blaise Pascalin Lettres provinciales -kirjeiden (1656) kokoamisessa. Vuonna 1658 hän käänsi ne latinaksi pseudonyymillä Nicholas Wendrock. Vuonna 1662 Nicole kirjoitti yhdessä Arnauldin kanssa vaikutusvaltaisen Port-Royalin logiikan, joka perustui aristoteelisen logiikan kartesiolaiseen tulkintaan. Vuonna 1664 Nicole alkoi itse kirjoittaa sarjaa kirjeitä, Les Imaginaires, tarkoituksenaan osoittaa, että jansenisteihin liitetyt harhaoppisiksi tuomitut mielipiteet olivat todellisuudessa olemassa vain jesuiittojen mielikuvituksessa. Desmaretz de Saint-Sorlin hyökkäsi voimakkaasti näitä kirjeitä vastaan. Nicole vastasi uudella sarjalla kirjeitä, Les Visionnaires (1666).

Suunnilleen samaan aikaan Nicole päätyi kiistelemään Jean Clauden kanssa ehtoollisen transsubstantiaatio-opista. Tätä kautta syntyi yhdessä Arnauldin kanssa kirjoitettu laaja teos La Perpétuité de la foi de l'église catholique touchant l'eucharistie (1669). Nicolen suosituin teos oli kuitenkin Essais de morale, joka käsitteli käytännöllistä kristillisyyttä. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1671, ja tätä seurasi uusia osia epäsäännöllisin välein; yhteensä sarjassa oli 14 osaa. Näissä sarjoissa olevat pohdinnat amour-propre -käsitteestä vaikuttivat muun muassa Bernard Mandevillen ja Jean-Jacques Rousseaun ajatteluun.

Vuonna 1679 Nicole ja Arnauld joutuivat pakenemaan Belgiaan jansenistien vainojen alettua uudelleen. Heidän tiensä kuitenkin erosivat sittemmin. Vuonna 1683 Nicolen sallittiin palata Pariisiin. Hän jatkoi siellä kirjallista työtään loppuun asti. Kuollessaan hän kirjoitti kirjaa kvietistejä vastaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forget, Jacques: Pierre Nicole Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Pierre Nicole