Madeirankaaliperhonen
| Madeirankaaliperhonen | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||
| Pieris wollastoni (Butler, 1886) |
||||||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||||||
|
Madeirankaaliperhonen[2] (Pieris wollastoni) on kaaliperhosten heimoon kuuluva, Madeiran saarelle endeeminen perhoslaji, jonka uskotaan kuolleen sukupuuttoon. Eräät tutkijat pitävät lajia kaaliperhosen alalajina Pieris brassica wollastoni tai kanariankaaliperhosen alalajina Pieris cheiranthi wollastoni.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Madeirankaaliperhosen siivet ovat yläpinnalta puhtaan valkoiset. Etusiiven kärkiosa on laajalti mustanruskea ja naaraalla siiven takareunasta sen keskiosaan ulottuu mustanruskea laikku. Takasiiven etureunassa on pieni, mustanruskea täplä. Takasiivet ovat alapinnaltaan kellertävät. Siipiväli on 55–65 mm.[3][4]
Elinympäristö ja elintavat [muokkaa]
Perhonen elää pääasiassa Madeiran saaren pohjoisenpuoleistern rinteiden laurisilva-metsissä, paikoissa, jolla kasvaa toukkien ravintokasveja sekä kukkia aikuisten perhosten ravinnoksi. Nuoret toukat elävät ryhminä, mutta ennen koteloitumista joukko hajaantuu. Kotelo talvehtii.[1]
Viimeinen varma havainto lajista on 1970-luvulta ja vuonna 2007 lajia tutkineet asiantuntijat katsoivat sen olevan järjestyksessään toinen Euroopasta täysin hävinnyt perhoslaji.[5] Virallisesti laji on kuitenkin edelleen luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.[1] Sukupuuton syytä ei tunneta, mutta sellaisiksi on arveltu vieraslajina levinneen naurisperhosen mukana tullutta virustautia[6] tai biologisessa torjunnassa käytetyn Cotesia glomerata-loispistiäisen tuomista saarelle[7].
Levinneisyys ja lentoaika [muokkaa]
Ainoastaan Madeiralla tavattava laji. Lentää useana sukupolvena maaliskuusta lokakuuhun.[1]
Ravintokasvi [muokkaa]
Toukan ravintokasveja ovat erilaiset ristikukkaiskasvit, sekä esimerkiksi kapris (Capparis spinosa) ja köynnöskrassi (Tropaeolum majus).[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e Pieris wollastoni IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Haahtela, Saarinen, Ojalainen & Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8386-2. s. 79
- ↑ Euroleps.ch (englanniksi)
- ↑ Bestimmungshilfe des Lepiforums
- ↑ wired.com (englanniksi)
- ↑ Gardiner (2003) The possible cause of extinction of Pieris brassicae wollastoni Butler (Lepidoptera: Pieridae). Entomologist's Gazette 54, 267
- ↑ Lozan et al. (2008) DNA-based confirmation that the parasitic wasp Cotesia glomerata (Braconidae, Hymenoptera) is a new threat to endemic butterflies of the Canary Islands. Conservation Genetics 9(6), 1431 (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ausgerottete Arten - Extinct Species (englanniksi)
