Perttu Pölönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perttu Aku Anttoni Pölönen (s. 13. helmikuuta 1995 Nurmijärvi)[1] on suomalainen puhuja ja tietokirjailija.[2][3] Hän kehitti lukiolaisena Sävelkellon.[4]

Hän on valmistunut musiikin kandidaatiksi Sibelius-Akatemiasta säveltäjälinjalta.[3][5]

Ura keksijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pölönen alkoi kehittää sävelkelloa ollessaan 9. luokalla vuonna 2011, koska hän halusi kehittää musiikinteorian oppimista helpottavan välineen.[4] Aloitettuaan lukion ja sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa Pölönen voitti Sävelkellolla lukiolaisille järjestetyn Innolukio-keksintökilpailun.[4] Kilpailun järjestäjien kehotuksesta Pölönen haki keksinnölleen patentin.[4] Hän voitti Sävelkellolla myös Tiedekeskus Heurekassa järjestetyn Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun, jonka palkintona oli pääsy Euroopan unionin Young Scientist -kilpailun finaaliin Prahaan yhdessä 125 muun nuoren keksijän kanssa.[4] Palkintoa kutsutaan nuorten Nobeliksi.[6] Syyskuussa 2013 hän sai Prahassa yhden kolmesta pääpalkinnosta ja kutsun Nobel-juhliin Ruotsiin.[4] Pölönen esitteli keksintöään muun muassa EU:n 200 tiedemiehelle Brysselissä järjestämässä konferenssissa ja Tukholman kansainvälisessä nuorten tiedeseminaarissa.[6] Pölösen patentoiman keksinnön nimeksi tuli MusiClock.[7]

Kesällä 2016 Pölönen kutsuttiin ainoana suomalaisena NASAn tutkimuskeskuksessa Kalifornian Piilaaksossa järjestetylle Singularity university -kesäkurssille, johon osallistui 80 henkilöä 45 eri maasta.[8] Googlen sponsoroimalla kurssilla pohdittiin muun muassa sitä, miten uusia, nopeasti kehittyviä teknologioita voidaan käyttää globaalien ongelmien ratkaisemiseen.[9] Kurssilla Pölönen ja hänen myanmarilainen kurssikaverinsa perustivat yleishyödyllisen 360ed-start-up-yrityksen, joka alkoi kehittää lisätyn todellisuuden opetussovelluksia Kaakkois-Aasian kehittyviin maihin.[3]

Sävelkello voitti helmikuussa 2017 New Yorkissa järjestetyissä Interaction Awards -innovaatiokilpailussa oman kategoriansa.[4] Fyysisten tuotteiden lisäksi MusiClockilla oli esimerkiksi maksullinen sovellus iPhonen sovelluskaupassa.[9] Vuonna 2017 Pölönen kuului Millenial Boardiin, jossa nuoret kohtasivat yritysjohtajia ja keskustelivat heidän kanssaan uusien teknologioiden vaikutuksista.[9]

Ura kirjoittajana ja puhujana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pölönen on kirjoittanut kolumneja muun muassa Kauppalehteen[10] ja Talouselämään.[11]

Speakersforum valitsi Pölösen vuoden 2017 puhujatulokkaaksi.[12]

Vuonna 2020 ilmestyi Pölösen futuristinen kirja Tulevaisuuden lukujärjestys, jossa hän käsitteli tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, joita olivat hänen mielestään muun muassa tarinankerronta, myötätunto, rehellisyys, rohkeus ja kokeilu.[7]

Vuonna 2019 Pölönen esiintyi puhujana kahdeksassa eri maassa lähes kaksisataa kertaa.[3] Hän oli yksi Suomen kysytyimpiä puhujia.[2]

Pölösen toinen kirja Tulevaisuuden identiteetit ilmestyi vuonna 2021 samoin kuin hänen ensimmäinen käännetty kirjansa, Future Skills. Yle Areenaan hän toteutti kymmenosaisen podcast-sarjan, jossa käsiteltiin tiedettä, taidetta, teknologiaa ja tulevaisuutta.[13] Pölönen valitsi Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -voittajaksi Anne-Maija Aallon romaanin Mistä valo pääsee sisään.[14]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuoden 2014 Slush-tapahtumassa Pölönen nimettiin vuoden luovimmaksi suomalaiseksi[15].
  • MIT Tech Review on valinnut Pölösen 35 lupaavimman eurooppalaisen alle 35-vuotiaan innovaattorin joukkoon.[7][3]
  • Suomen Mensa antoi Pölöselle Mensa-palkinnon vuonna 2021.[16]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perttu Pölönen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). Viitattu 10.7.2022.
  2. a b Lappalainen, Elina: Puhujabisneksessä käy puhuri – Puhuja tienaa keikasta 1000–5000 euroa Talouselämä. Viitattu 28.1.2021.
  3. a b c d e Suomalainen Perttu Pölönen, 24, valittiin eurooppalaisten älyköiden listalle – Ja nyt hän sanoo, että maailmassa keskitytään vääriin asioihin Helsingin Sanomat. 1.1.2020. Viitattu 28.1.2021.
  4. a b c d e f g Rissanen, Virve: Musiikkivekotin toi nuorelle keksijälle kutsun juhliin Helsingin Sanomat. 16.2.2017. Viitattu 6.4.2018.
  5. Perttu Pölönen ryhtyi keksijäksi jo 15-vuotiaana – ”Kuka vain voi tehdä keksinnön, joka muuttaa miljoonien ihmisten elämän”, hän sanoo Helsingin Sanomat. 11.11.2017. Viitattu 28.1.2021.
  6. a b Nuori keksijä Perttu Pölönen matkustaa Nobel-juhlaan Suomen Kuvalehti. 5.12.2013. Viitattu 28.1.2021.
  7. a b c Ylä-Anttila, Aleksi: Nuori keksijä Perttu Pölönen ei pelkää teknologian vallankumousta eikä ilmastonmuutosta: ”Yrittäminen on aina arvokkaampaa kuin luovuttaminen etukäteen.” Kauppalehti. Viitattu 28.1.2021.
  8. Vesa Marttinen: Sävelkello vie Perttu Pölösen Piilaaksoon Yle Uutiset. 12.5.2016. Viitattu 6.4.2018.
  9. a b c Jauhiainen, Ilkka: Keksintö teki suomalaissäveltäjästä yrittäjän – huimat markkinat odottavat Talouselämä. Viitattu 28.1.2021.
  10. Pölönen, Perttu: Keskity siihen, mikä ei muutu, neuvoo kolumnisti Perttu Pölönen Kauppalehti. Viitattu 29.1.2021.
  11. Pölönen, Perttu: Perttu Pölönen: ”Meistä tulee aina vain hienovaraisempia ja huomaamattomampia valehtelijoita sen sijaan, että olisimme rehellisiä.” Talouselämä. Viitattu 29.1.2021.
  12. Perttula, Ville: Vuoden Puhuja 2017 -tittelin nappasi biohakkeri Teemu Arina Kauppalehti. Viitattu 29.1.2021.
  13. Perttu Pölönen Audio Areena. Viitattu 27.1.2022.
  14. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Anne-Maija Aalto dystopiallaan, joka alkoi syntyä Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan: ”Halusin osallistua siihen keskusteluun.” Helsingin Sanomat. 1.12.2021. Viitattu 27.1.2022.
  15. Vallankumouksellinen tapa oppia musiikin teoriaa Taiste. Arkistoitu 7.4.2018. Viitattu 6.4.2018.
  16. Mensa-palkinto 2021 annetaan tietokirjailija Perttu Pölöselle Suomen Mensa ry. Viitattu 27.1.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]