Pennat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pennat
Saumajuovapenta (Scolopsis bilineata)
Saumajuovapenta (Scolopsis bilineata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Percoidei
Heimo: Pennat
Nemipteridae
Suvut[1]
  • Nemipterus
  • Parascolopsis
  • Pentapodus
  • Scaevius
  • Scolopsis
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pennat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pennat Commonsissa

Pennat eli vanhemmalta nimeltään viiriahvenet (Nemipteridae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta. Eräitä pentalajeja pidetään myös akvaarioissa.

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentojen heimoon luokitellaan kuuluvaksi viisi sukua ja lähteestä riippuen yhteensä 62–64 lajia. Heimon lajit ovat melko läheistä sukua putsareille (Lethrinidae). Pennat sekä putsarit luokitellaan toisinaan yhdessä pikarellien (Centracanthidae) ja hammasahventen kanssa alalahkoon Sparoidea.[1][2]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pennat kasvavat suurimmillaan noin 35 cm pitkiksi. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat hoikkaruumiisia kaloja, joilla on yksi pitkä selkäevä. Pyrstöevä on usein haarautunut tai kuunsirpin muotoinen ja evän yläosa voi olla pidentynyt ja päättyy säiemäiseen lisäkkeeseen. Suu on lajeilla pieni tai keskikokoinen ja hampaat kartionmuotoiset. Eräillä Nemipterus- ja Pentapodus-suvun lajeilla osa hampaista on suurentunut. Osa Scolopsis-, Nemipterus- ja Pentapodus-suvun lajeista on hermafrodiitteja. Pentojen suomut ovat keskikokoiset ja väreiltään vaihtelevat. Usein kalat ovat punertavia, punaisia, keltaisin ja sinisin kuvioin.[1][2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pennat ovat mereisiä kaloja, joita tavataan indopasifisen merialueen länsiosista. Ne elävät lähellä muta- tai hiekkapohjaa aina 400 metrin syvyyteen asti. Osa lajeista elää kivikkoisemmilla alueilla ja koralliriutoilla. Suurin osa heimon kaloista on petoja, jotka syövät pienempiä kaloja, äyriäisiä ja monisukamatoja. Osa pennoista syö myös planktonia. Pentojen kutuaika vaihtelee suuresti lajeittain. Pienillä pentalajeilla enemmistö kaloista on naaraita, kun taas suuremmilla lajeilla koiraat muodostavat enemmistön.[2][3][4]

Eräitä pentalajeja pidetään akvaarioissa. Ne ovat myös tärkeitä ruokakaloja levinneisyysalueellaan. Niitä myydään tuoreena, kuivattuna ja suolattuna, savustettuna sekä säilykkeinä.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 370. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.01.2012). (englanniksi)
  2. a b c d Family Nemipteridae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
  3. a b c Family Nemipteridae (PDF) FAO. Viitattu 11.01.2012. (englanniksi)
  4. a b Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 355. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.01.2012). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.