Patrun parantola
Patrun parantola oli Karjalan kannaksella Uudenkirkon pitäjän Kuujärven kylässä Patrun joen rannalla sijainnut keuhkotautiparantola. 1910-luvun alkupuolella Patru oli pietarilaisen Putilovin asetehtaan työläisten keuhkotautiparantolana. Parantolan päärakennus oli kaksikerroksinen puutalo, jossa sijaitsivat myös parantolan toimisto, posti ja henkilökunnan asunnot. Parantolan omisti venäläinen Valkoinen Kukka-hyväntekeväisyysjärjestö.[1][2]
Uutta parantolarakennusta alettiin rakentaa mutta se ei ehtinyt valmistua ennen ensimmäisen maailmansodan alkamista elokuussa 1914. Sodan aikana parantolassa oli hoidettavana keuhkotautipotilaita ja rintamalla haavoittuneita venäläisiä sotilaita. Kun Suomen ja Neuvosto-Venäjän raja sulkeutui keväällä 1918 parantola jäi tyhjilleen ja sen rakennukset rapistuivat. Suomen valtio osti sitten parantolan ulkomaalaisten hoitamatta jääneenä omaisuutena. Rakennuksia alettiin kunnostaa 1920-luvun alussa ja vuonna 1926 aloitti niissä toimintansa puolustusvoimien tuberkuloosiparantola, jossa oli alkuaan 70 sairassijaa asevelvollisille ja muille sotilashenkilöille. Parantola oli tarkoitettu sotilaille mutta myöhemmin siellä hoidettiin myös siviilejä maksua vastaan. Parantolan ensimmäisenä ylilääkärinä toimi Valter Forsman.[1][2]
Parantolarakennus kunnostettiin 1931-1932 ja parantolan lääkäreitä ja sairaanhoitajajia varten rakennettiin kolmikerroksinen kivinen asuinrakennus Patrun joen rantaan. 1930-luvulla parantolassa oli 100 potilaspaikkaa sotilaille ja 30 paikkaa siviileille. Vuonna 1936 perustettiin parantolan yhteydessä toiminut työkoti puolustusvoimissa palvelleiden keuhkotautisten avustamisyhdistyksen vuonna 1935 ostamalle Rantamäen tilalle. Työkotiin voitiin sijoittaa 165-170 potilasta ja sitä käytettiin potilaiden ruumiillisen kunnon kohentamiseen. Rantamäen työkodin rakennukset tuhoutuivat talvisodan aikana mutta se oli uudelleen toiminnassa jatkosodan aikana 1941-1944. Patrun parantola toimi yhteistyössä Uudellakirkolla sijainneen Halilan parantolan kanssa.[1][2]
Patrun parantolan rakennuksissa toimii nykyisin Zelenoholmin sairaala.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Reijo E. Heinonen : Muistojen parantola. Halilan keuhkotautiparantola ja sen ylilääkäri Robert Elmgren. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura 2021, luku 3.6. Patru, puolustusvoimien tuberkuloosiparantola Halilan naapurissa Viitattu 3.4.2022.
- ↑ a b c ”Uudellakirkolla kolme parantolaa”, Karjala 38/1971, liite ”Pitäjä pitäjältä”, s. 16. Viitattu 3.4.2022.
- ↑ Flickr : Patru. Patrun parantola on nykyisin Zelenoholmin sairaala. Merja Moilasen valokuva tienviitasta 7.7.2015
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patrun parantola missä sadat saavat terveytensä takaisin, Hakkapeliitta, 20.01.1931, nro 3, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Patru - meidän poikien keuhkotautiparantola, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 03.04.1932, nro 14, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Patru, "meidän poikiemme" keuhkotautiparantola, Aamulehti, 02.04.1933, nro 89, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Venäläisen teeruhtinaan palatsista taudistaan toipuneiden asevelvollisten työkoti, Hakkapeliitta, 20.09.1938, nro 38, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot