Parenteeliperiaate
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Parenteeliperiaate on peräisin roomalaisesta oikeudesta. Suomessa perinnöstä säännellään pääasiassa perintökaaressa, jossa on säännökset myös parenteeliperiaatteesta. Periaatteessa on kolme parenteelia (parenteelilla tarkoitetaan suvun henkilöitä, jotka polveutuvat samasta kannasta, esimerkiksi perittävän lapset ja hänen jälkeläisensä): ensimmäisen parenteelin muodostavat perittävän lapset jälkeläisineen, toisen parenteelin muodostavat perittävän vanhemmat jälkeläisineen ja kolmannen, perittävän isovanhemmat lapsineen. Kuolleen isovanhemman tilalle tulevat tällöin siis perittävän tädit, sedät ja enot. Serkut eivät enää kuitenkaan voi periä. Lesken asema perimisjärjestyksessä sijoittuu ensimmäisen ja toisen parenteelin välille. Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä, perintö menee kokonaisuudessaan leskelle.
Järjestelmä on yksinkertainen: perintö menee ensisijaisesti ensimmäiselle parenteelille. Jos sen joukoissa ei kuitenkaan ole enää eläviä, perintö menee toiselle. Jos ei siinä tai kolmannessakaan parenteelissa ole eläviä jälkeläisiä eikä testamenttia ole tehty, perintö menee valtiolle.