Paphiopedilum armeniacum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paphiopedilum armeniacum
Paphiopedilum armeniacum
Paphiopedilum armeniacum
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Alaheimo: Cypripedioideae
Tribus: Cypripedieae
Alatribus: Paphiopedilinae
Suku: Venuksenkengät Paphiopedilum
Alasuku: Parvisepalum
Laji: armeniacum
Kaksiosainen nimi
Paphiopedilum armeniacum
S.C.Chen & F.Y.Liu[2]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Paphiopedilum armeniacum Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Paphiopedilum armeniacum Commonsissa

Paphiopedilum armeniacum on hyvin harvinainen kiinalainen, venuksenkenkiin kuuluva kämmekkälaji.[3] Kaikkien venuksenkenkälajien tavoin sen luonnosta kerättyjen yksilöiden myynti on kielletty CITES-sopimuksessa.[2]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. armeniacum kasvattaa jopa 25 cm maavarsia, joista kasvaa noin 15 cm välein 5-7 lehden ruusukkeita.[2] Hienojakoisen sahareunaiset lehdet ovat paksut ja mehevät, väriltään päältä vaaleanvihreän ja tummanvihreän kirjavat ja alta tummanvioletin läikikkäät. Kukkavarsi on jopa 60 cm korkea, violettipilkkuinen ja ruskeiden karvojen peittämä.[2] Kukkavarteen kehittyy yksi suuri kukka.[2][3]

Rikinkeltainen kukka ovat noin 10 cm leveä; suuren pyöreän huulen sisäpinnassa on punaisia pilkkuja.[2][3] Laji kukkii myöhäisestä syksystä varhaiseen kevääseen.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. armenicanum kuvattiin vasta vuonna 1982. Ensimmäinen muodollisesti kuvattu yksilö oli kerätty Yunnanin Bijiangista. Laji sai nimen "armenicanum" yksilön aprikoosinoranssin värin mukaan, joskin melkein kaikki muut lajin tunnetut yksilöt ovat olleet kirkkaankeltaisia.[2]

Elinympäristö ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. armeniacum kasvaa ainoastaan Myanmarin pohjoisosissa ja Kiinassa, Yunnanin läntisissä osissa Nu Shan -vuoristossa 1600-2000 metrin korkeudessa, jossa on talvella jatkuvasti sumuista ja kesäisin rankkasateita. Laji on hyvin valikoiva kasvupaikkojensa suhteen ja kasvaa vain vuorien pohjoisrinteillä, usein jokien yllä olevilla kielekkeillä, tarpeeksi varjoisilla ja kalkkikivisillä paikoilla, joilla maaperän pH-arvo on 7,5-7,9.[2][3] Lajia on kerätty näiltä alueilta runsaasti, ja lisäksi paikalliset ovat käyttäneet sitä sianrehuna. Lajilla on pitkä lepokausi, jolloin se saa vettä vain öisestä sumusta.[3]

Huonekasvina laji tarvitsee luontaisen elinympäristönsä tavoin lauhkean ilmaston ja talvella lepokauden, jolloin se on valoisammassa ja viileämmässä kuin kesällä ja saa vettä vain sumutuksesta.[2][3] Laji ei siedä kasvualustansa täydellistä kuivumista ja vaatii 60-80 prosentin suhteellisen ilmankosteuden.[2][3] Pitkät maavarret eivät mahdu tavanomaiseen kasvatusastiaan.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paphiopedilum armeniacum IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k Phil Cribb: Paphilopedilum armeniacum Kew Royal Botanic Gardens. Viitattu 4. lokakuu 2011.
  3. a b c d e f g h Enkvist-Lundberg, Marie: Musta taru Kiinan ja Vietnamin Paphiopedilumeista. Orkidealehti, 1999, nro 5. Suomen Orkideaseura.