Paperimiehen tytär

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paperimiehen tytär
Hanna Pakarinen
Studioalbumin Paperimiehen tytär kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  2010
 Julkaistu 20. lokakuuta 2010
 Formaatti CD, digitaalinen
 Tuottaja(t) Markus Koskinen
 Tyylilaji pop, iskelmä
 Levy-yhtiö Sony Music
Listasijoitukset

Suomi Suomen virallinen lista: 11.[1]

Hanna Pakarisen muut julkaisut
Love in a Million Shades
2009
Paperimiehen tytär
2010
Olipa kerran elämä
2013

Paperimiehen tytär on Hanna Pakarisen 20. lokakuuta 2010 julkaistu viides albumi. Edellisistä albumeista poiketen albumi on suomenkielinen. Pakarinen on ollut sanoittamassa ja säveltämässä albumin kappaleita yhdessä Teleks-yhtyeessäkin toimivan tuottaja Markus Koskisen kanssa.

Albumin ensimmäisenä singlenä julkaistiin albumin nimikappale ”Paperimiehen tytär”. Se sai ensisoittonsa Radio Novan Aamunradiossa 16. elokuuta 2010 ja samana päivänä single löytyi Pakarisen kotisivuilta ja MySpacesta.[2] Digitaalisesti single julkaistiin 30. elokuuta 2010. Toinen single ”Se yksi ainoa” julkaistiin marraskuussa. Kappaleesta julkaistiin myös musiikkivideo. Kolmantena singlenä julkaistiin maaliskuussa 2011 kappale ”Miehet”, joka sai myös musiikkvideon.

Albumi ylsi Suomen virallisen listan sijalle 11.[1]

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Prinsessa Armaada – 5.08
  2. Sinut kokonaan – 3.37
  3. Se yksi ainoa – 3.23
  4. Hetken pieni liekki – 4.20
  5. Yksinäinen morsian – 4.18
  6. Kolme pientä sanaa – 4.26
  7. Miehet – 3.00
  8. Paperimiehen tytär – 3.28
  9. Maailman ihanin mies – 4.03
  10. Miten pilviin piirretään – 3.55
  11. Nyt on mun vuoro – 4.45

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ifpi (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Hanna Pakarinen julkaisee ensimmäisen suomenkielisen albuminsa (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Onninen, Oskari: Hanna Pakarinen: Paperimiehen tytär – Lue arvostelu Rumba. 11.11.2010. Viitattu 2.2.2017.
  4. Pajunen, Mia: HANNA PAKARINEN - Paperimiehen tytär Keskisuomalainen. 29.10.2010. Viitattu 2.2.2017.