Paniikkikohtaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paniikkikohtauksella[1] tarkoitetaan yllättävää pelko- tai ahdistustilaa. Kohtaus kestää yleensä viidestä minuutista tuntiin.

Yleisiä oireita ovat:

  • Hengenahdistus
  • Käsien ja jalkojen tärinä tai vapina
  • Raajojen tunnottomuus, pistely ja puutuminen
  • Sydämen tykytys tai kiihtynyt sydämen rytmi
  • Rintakipu tai puristuksen tunne rinnassa
  • Huimaus
  • Pahoinvointi
  • Hikoilu, vilunväreet tai kuumat aallot
  • Epävarma olo, pyörtymisen tunne
  • Tajunnan tason häiriöt tai hämärtyminen
  • Epätodellisuuden tunne
  • Kontrollin menettämisen tai sekoamisen pelko
  • Kuolemanpelko

Mikäli kohtaukset toistuvat eikä henkilö saa apua tähän, hän voi ruveta kokemaan esimerkiksi kaupassa käymisen ylivoimaiseksi, koska pelkää saavansa siellä kohtauksen. Silloin tilanne voi olla jo niin paha, että hän pysyttelee vain sisällä, eikä pidä yhteyttä keneenkään.

Paniikkikohtausten hoitoon saatetaan kirjoittaa esimerkiksi bentsodiatsepiineihin lukeutuvia diatsepaamia tai alpratsolaamia. Näiden lääkkeiden säännöllinen käyttö saattaa kuitenkin usein pahentaa ongelmaa, sillä bentsodiatsepiinien säännöllinen käyttö altistaa paniikkikohtauksille [2] Paniikkihäiriön hoidossa käytetään myös Propral betasalpaajiin kuuluvaa lääkettä. Se auttaa jännitysoireisiin sekä tasoittaa sydämenlyöntejä. Pitkään kestäneissä paniikkihäiriötapauksissa pohjalääkkeeksi määrätään usein masennuslääkitys, joka nostaa aivojen serotoniinitasoa. Jukka Turtosen laatima paniikkihäiriötä käsittelevä Potilasopas esittää adekvaateina lääkityksinä paniikkihäiriöön sekä paroksetiinin että trisyklisen klomipramiinin. Vihkosessa mainitaan myöskin joidenkin lääkkeiden altistavan paniikkihäiriölle, sekä olevan paniikkikohtauksen laukaisijoina. Yhtenä ryhmänä mainittiin mm. astma- ja nuha- sekä yskänlääkkeet.[3]

Toistuvia paniikkikohtauksia kokevilla henkilöillä saatetaan todeta ahdistuneisuushäiriöihin luettava paniikkihäiriö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [ Paniikkikohtaus]Duodecim — Terveyskirjasto
  2. Stefan Borg & Katarina Johansson: Irti unilääkkeistä ja rauhoittavista aineista. WSOY 1990. (Painos loppu, mutta teosta voi lainata ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.)
  3. Jukka Turtosen laatima potilasopas: Paniikkihäiriö