Ottilie Roederstein

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ottilie Roederstein: Omakuva valkoisessa hatussa, maalattu vuonna 1904.

Ottilie Wilhelmine Roederstein (22. huhtikuuta 1859 Enge, Sveitsi - 26. marraskuuta 1937 Hofheim am Taunus , Saksa) oli sveitsiläis-saksalainen taidemaalari. Hänen tyylisuuntansa vaihteli perinteisen ja modernin välillä. [1] [2]

1880-luvulta alkaen Roederstein piti säännöllisesti näyttelyitä ja vuonna 1912 hän oli ainoa sveitsiläinen naistaiteilija jonka töitä oli esillä Kölnin kansainvälisessä taidenäyttelyssä. Hänen poismenonsa jälkeen hänen työnsä unohdettiin vuosikymmeniksi. [2]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottilie Roedersteinin isä oli Reininmaalta kotoisin oleva liikemies, joka oli asettunut Sveitsiin, Zürichiin. Tytär halusi jo nuoresta pitäen taiteilijaksi, mitä vanhemmat vastustivat. Kun Roederstein täytti 17, hänen sallittiin ottaa yksityistunteja sveitsiläiseltä taidemaalari Eduard Pfyfferiltä. Vähän myöhemmin matkusti Berliiniin muotokuvamaalari Karl Gussowin oppilaaksi.[3][4]

Lopullinen suuntautuminen taiteilijuuteen tapahtui vuonna 1882, kun Roederstein muutti Pariisiin. Siellä häntä opettivat tuolloin muodikas taiteilija Carolus-Duran sekä Jean-Jacques Henner. Roederstein keskittyi heidän opetuksessaan muotokuvamaalaukseen ja alastonmallin tutkimiseen, joista jälkimmäistä pidettiin tuolloin naisille sopimattomana toimintana. Ensimmäisen näyttelynsä hän piti jo vuonna 1883.[4]

Pariisissa Roederstein solmi ystävyyssuhteita muihin taiteilijoihin. Hänen ystäviinsä kuului Käthe Kollwitz. Louise Breslau ja Maurice de Vlaminck. Hän jätti Pariisin vuonna 1887 ja muutti takaisin Zürichiin. Hänellä oli ateljee Pariisissa aina ensimmäisen maailmansodan alkuun, vuoteen 1914 asti. [3] [4]

Vuosina 1889 ja 1900 Pariisissa järjestettiin maailmannäyttelyt. Roedersteinin teoksia oli tuolloin niissä esillä ja hänet palkittiin hopeamitalilla. [4]

Vuonna 1891 Roederstein asettui asumaan Frankfurtiin yhdessä elämänkumppaninsa, lääkäri Elisabeth Winterhalterin kanssa. Hänen onnistui saavuttaa konservatiivisen kaupungin taidemaailmassa hyvä asema. Hän maalasi muotokuvien ohella uskonnollisia ja vertauskuvallisia maalauksia. Frankfurtissa pariskunnan ystäviin kuului kirjailija Hermann Hesse. Yhteydet Sveitsin taide-elämään eivät katkenneet, ja Roederstein teoksia oli vuosittain esillä sveitsiläisissä näyttelyissä.[5] [3]

Myöskään opinto- ja maalausmatkojen tekemistä Roederstein ei lopettanut. Hän kävi Espanjassa, Belgiassa, Italiassa ja vuonna 1913 Afrikassa. Vuodesta 1907 alkaen hän otti oppilaita ateljeeseensa.Hänen kuuluisimpiin oppilaisiinsa kuului Hanna Bekker vom Rath. Ensimmäisen maailmansodan aikaan,vuosina 1914-1918 hän maalasi paljon sotaleskien muotokuvia. Viimeisen näyttelynsä hän piti vuonna 1931. [3] [6] [7]

Valikoituja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämäntyön arviointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läpi taiteilijauransa Roederstein maalasi useita omakuvia. Niitä on löydetty yli 80 kappaletta. Niissä kaikissa hän katsoo itsevarmasti kohti katselijaa, usein asennoissa, jotka tuolloin kuvattiin maskuliinisiksi. Nykyään niitä pidetään emansipatorisina. [8]

1890-luvulla Roederstein tutki renassanssitaidetta. Hän alkoi maalata temperaväreillä ja hänen tyylinsä alkoi muuttua. Hänen estetiikkansa alkoi muuttua suoraviivaisemmaksi ja yksinkertaistetummaksi. Myös hänen muotokuvansa muuttuivat abstraktimmiksi. Uran alkupuolella hänen työnsä olivat olleet tummasävyisempiä kuin loppupuolella. Monet hänen töistään on maalattu tarkoituksena miellyttää ostavaa yleisöä, sillä hän halusi elää vapaana taiteilijana. [8] [9] [3]

Roedersteinin maalauksia on näytteillä Frankfurt am Mainin, Bernin, Baselin ja Firenzen taidemuseoissa. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]