Oona Chaplin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Charlie Chaplinin vaimoa. Hänen tyttärentytärtään käsittelee artikkeli Oona Castilla Chaplin.
Oona Chaplin vuonna 1943.
Oona ja Charles Chaplin vierailulla Alankomaissa vuonna 1965.

Oona Chaplin, o.s. O’Neill, (14. toukokuuta 1925 Bermuda27. syyskuuta 1991 Corsier-sur-Vevey, Sveitsi) oli Nobel- ja Pulitzer-palkitun näytelmäkirjailijan Eugene O’Neillin tytär ja elokuvalegenda Charles Chaplinin neljäs ja viimeinen vaimo.

O’Neill oli isänsä toinen lapsi tämän avioliitosta kirjailija Agnes Boultonin kanssa. Hänellä oli myös vanhempi veli Shane (1918–1977) sekä kaksi vanhempaa sisarusta vanhempiensa edellisistä avioliitoista. Vanhemmat erosivat vuonna 1929, minkä jälkeen O’Neill tapasi isäänsä enää harvoin. Hän asui lapsuutensa Point Pleasantissa, New Jerseyn osavaltiossa äitinsä ja isoveljensä kanssa. Kesät perhe vietti Bermudalla.[1]

O’Neill kävi Brearleyn lukiota New Yorkissa, mistä hän valmistui vuonna 1942. Hän pääsi opiskelemaan Vassar Collegeen, mutta kieltäytyi paikasta tavoitellakseen uraa näyttelijänä.[1] Hänet valittiin New Yorkin vuoden 1942 debytantiksi, minkä tuoma julkisuus johti työtarjouksiin eri elokuvastudioilta. Isänsä vastustuksen takia hän ei kuitenkaan pystynyt ottamaan tarjouksia vastaan. O’Neill sai kuitenkin pienen osan kesällä 1942 New Jerseyssä esitetystä näytelmästä Pal Joey, joka ei kuitenkaan menestynyt. Myöhemmin samana kesänä hän lähti Hollywoodiin, missä toivoi voivansa aloittaa uran elokuvanäyttelijänä. Hän esiintyi pienessä osassa ystävänsä aviomiehen, kirjailija William Saroyanin, näytelmässä The Time of Your Life San Franciscossa ja sai Hollywoodissa ainoan koekuvauksensa Eugene Frenken elokuvaan The Girl from Leningrad.[2]

Vuoden 1942 lopussa O’Neill tutustui Charles Chapliniin, joka alkoi opettaa hänelle näyttelemistä.[1] He aloittivat myös suhteen, ja avioituivat kesällä 1943 O’Neillin täysi-ikäistyttyä.[2] Avioliitto herätti paljon kohua parin 36 vuoden ikäeron takia ja koska Chaplinin entinen naisystävä Joan Barry oli juuri nostanut häntä vastaan isyyssyytteen. Eugene O’Neill katkaisi välit tyttäreensä lopullisesti avioliiton jälkeen ja teki hänet perinnöttömäksi.[1]

Liitto oli onnellinen ja kesti aina Chaplinin kuolemaan vuonna 1977 asti. Heille syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (s. 1944), Michael (s. 1946), Josephine (s. 1949), Victoria (s. 1951), Eugene (s. 1953), Jane (s. 1957), Annette (s. 1959) ja Christopher (s. 1962). O’Neill jätti avioiduttuaan urahaaveensa ja keskittyi vaimon rooliin. Perheen muutettua Yhdysvalloista Sveitsiin vuonna 1953 hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudestaan ja otti aviomiehensä Britannian kansalaisuuden.[1]

Chaplinin kuoltua O’Neill asui vuorotellen Sveitsissä ja New Yorkissa, mistä oli ostanut asunnon.[1] Hän kärsi vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli vuonna 1991 haimasyöpään.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Scovell, Jane: Oona O’Neill Chaplin: Elämäkerta. Suom. Toivanen, Riikka. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24307-8.
  2. a b The Curse of the Misbegotten: xxvii: Exit Oona eOneill.com. Viitattu 10.9.2011.
  3. Alessandra Stanley: Oona O'Neill Chaplin Dies at 66; She Lived in the Shadow of Fame The New York Times. 28.9.1991. The New York Times. Viitattu 10.9.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chaplin, Charles: Oma elämäkertani. Suom. Salminen, Seere. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16723-1.
  • Chaplin, Jane: 17 minutes avec mon père. Editions Florent Massot, 2008. ISBN 978-2916546223.