Onni Vilho Luostarinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Onni Vilho Luostarinen (14. helmikuuta 1888 Lapinlahti4. joulukuuta 1961 Kuopio) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.[1]

Luostarisen vanhemmat olivat vaatturi Olli Luostarinen ja Maria Mykkänen ja puoliso vuodesta 1913 Elsa Sorsa, aiemmin Forsström. Luostarinen tuli ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lyseosta 1908, valmistui metsänhoitojaksi 1912 ja sai metsäkonduktöörin arvon. Hän oli Metsähallituksen metsänhoidontarkastajan apulainen Kolarin, Kuhmon, Pohjois-Kemijärven, Kemin ja Virtain hoitoalueilla 1912–1916, Viitasaaren hoitoalueen apulaismetsänhoitaja 1917, metsänarvostelija 1917–1919 ja metsänhoidontarkastaja 1919–1920.[1]

Wilh. Schaumans Fanerfabrik Ab:n metsänhoitaja Luostarinen oli 1920–1930, Schälfabrik A. Bisdom & Zoon GmbH:n vaneritehtaan johtaja ja johtokunnan jäsen Memelissä Liettuassa 1930–1932 ja A. Ahlström -yhtiön metsänhoitaja 1932–1934 ja metsäpäällikkö 1934–1952. Valtakunnan metsätyöpäällikkönä ja valtioneuvoston ylimääräisenä esittelijänä Luostarinen toimi 1945–1946. Hän oli Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsen 1925–1930 ja hänellä oli lisäksi useita omaan alaansa liittyviä asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Metsäneuvoksen arvonimen Luostarinen sai 1940.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jensen-Eriksen, Niklas: Metsäneuvos Onni Vilho Luostarinen (1888–1961). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 19.2.2023.
  2. Metsäneuvos Onni Luostarinen kuollut. Uusi Suomi, 6.12.1961, nro 330, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.2.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]