Ohio-luokka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ohio-luokka
Ohio-luokan sukellusvene laukaisee Trident SLBM-ohjuksia (taiteilijan tekemä kuva)
Ohio-luokan sukellusvene laukaisee Trident SLBM-ohjuksia (taiteilijan tekemä kuva)
Tekniset tiedot
Uppouma 16 764 t (pinnalla)
18 750 t (sukelluksissa)
Pituus 170 m
Leveys 13 m
syväys 10,8 m
Koneteho 1 x S8G-painevesireaktori ja 2 x turbiinia 60 000 shp (45 MW)
1 x Fairbanks Morse -dieselmoottori 325 hv
Nopeus 12 solmua (pinnalla)
20 solmua (sukelluksissa)
Miehistöä 15 upseeria ja 140 miehistönjäsentä
Aseistus
Meritorjunta 4 x 21" (533 mm) Mk48 torpedoputkea
SSGN:154 Tomahawk-ohjusta
SSBN: 24 x Trindent II D5 SLBM -ohjusta

Ohio-luokka on Yhdysvaltain laivaston kahdeksantoista sukellusveneen muodostama alusluokka, jonka alukset suunniteltiin alun perin strategisiksi ydinohjusveneiksi, mutta maailmanpolitiikan muutosten takia osa veneistä on varustettu taktisiin erikoisoperaatioihin. Muutostöiden jälkeen 14 venettä on aseistettu 24:llä Trident II -ballistisella ohjuksella ja loput neljä ovat Tomahawk-risteilyohjuksin varustettuja hyökkäysveneitä. Alusluokan alukset ovat Yhdysvaltain laivaston suurimpia sukellusveneitä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Michigan (SSBN-727).

Kun laivasto ryhtyi suunnittelemaan uutta ohjusveneluokkaa korvaamaan ikääntyviä, 1960-luvulla rakennettuja strategisia ohjusveneitä. (George Washington-, Ethan Allen,- Lafayette,- ja James Madison -luokkia) määräävänä kriteerinä oli veneiden taloudellisuus. Jotta selvittäisiin mahdollisimman pienellä luokalla, veneiden haluttiin pystyvän kuljettamaan mahdollisimman monta ohjusta, ja pystyvän tekemään entistä pidempiä partiomatkoja. Tästä seurasi luonnollisesti, että veneistä tuli huomattavasti suurempia kuin edeltäjistään. USS Ohio olikin valmistuessaan maailman suurin sukellusvene, joskin tittelin peri hyvin pian sen venäläinen vastine, Typhoon-luokka.

Alun perin oli tarkoituksena rakentaa vain 10 venettä. Vuosien mittaan suunniteltu määrä kasvoi aina 24 veneeseen saakka. Vuonna 1991 päätettiin lopulliseksi valmistusmääräksi 18 Trident-ohjuksin varustettua venettä, mutta kesäkuussa 1992 allekirjoitetun START-1-sopimuksen nojalla strategisten ydinsukellusveneiden määrä rajoitettiin vuodesta 2002 alkaen neljääntoista. Ensimmäiset 8 venettä varustettiin aluksi Trident C4 ohjuksin, ja seuraaviin asennettiin kehittyneemmät Trident D5 -ohjukset. Osa alkupään veneistä on peruskorjausten yhteydessä varustettu uudemmilla D5-ohjuksilla.

Laivasto päätti palveluksesta poistamisen sijasta muuttaa neljä vanhinta venettä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana SSGN-veneiksi. Muutostyössä strategiset ohjukset poistettiin, ja tilalle asennettiin yli 150 Tomahawk-risteilyohjusta. Lisäksi veneet varustetaan SEAL-erikoisjoukkojen operointiin soveltuviksi, mm. lisäämällä majoitustiloja sekä sukeltajien käyttöön tarvittavat sulkukammiot. Ensimmäinen muunnettu vene, USS Ohio luovutettiin takaisin laivastolle 7. helmikuuta 2006 oltuaan telakalla vuodesta 2002. Muut muunnellut alukset (Michigan, Florida ja Georgia) Luovutettiin vuosien 2006 ja 2007 aikana.[1]

Yhdysvaltain laivasto on perinteisesti nimennyt tulivoimaisimmat aluksensa osavaltioiden mukaan ja tapaa noudatettiin myös luokan alusten nimeämisessä lukuun ottamatta USS Henry M. Jacksonia, joka sai nimensä Ohio-luokan syntyyn merkittävästi vaikuttaneen senaattorin mukaan.

Sensorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • IBM BQQ-6 Keulaan sijoitettu passiivinen valvontakaikuluotain
  • Raytheon BQS-13 Aktiivinen korkeataajuuskaikuluotain
  • Raytheon BQS-15 Passiivinen korkeataajuuskaikuluotain
  • Western Electric BQR-15 passiivinen hinattava kaikuluotain
  • Raytheon BQR-19 aktiivinen navigointikaikuluotain
  • Lockheed Martin AN/BQQ-10(V4) kaikuluotainten hallintajärjestelmä
  • BPS 15A I/J -taajuusalueella toimivat valvonta-, merenkulku-, ja tulenjohtotutka
  • Irrallinen merenkulkututka
  • GTE AN/WLR-8(V) Elektroninen tiedustelu- ja valvontajärjestelmä (ESM)
  • GTE WLR-10 varoitusjärjestelmä
  • Northrop Grumman AN/WLY-1 torpedohyökkäysten automaattinen vastatoimintajärjestelmä
  • Kollmorgen 152 -periskooppi
  • Kollmorgen 82 -periskooppi

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohio-luokan sukellusveneet (SSGN)[2]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
USS Ohio General Dynamics Electric Boat Division, Groton 10.4.1976 7.4.1979 11.11.1981

poistettu alusluettelosta 1. lokakuuta 2002
palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 7. helmikuuta 2006

USS Michigan General Dynamics Electric Boat Division, Groton 4.4.1977 6.4.1980 11.9.1982 poistettu alusluettelosta 1. lokakuuta 2002
palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 25. toukokuuta 2006
USS Florida General Dynamics Electric Boat Division, Groton 4.7.1976 14.11.1981 18.6.1983 poistettu alusluettelosta 1. lokakuuta 2002
palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 25. toukokuuta 2006
USS Georgia General Dynamics Electric Boat Division, Groton 7.4.1979 6.11.1982 11.2.1984 poistettu alusluettelosta lokakuussa 2004
palautettu palvelukseen risteilyohjuksin varustettuna 28. maaliskuuta 2008
USS Henry M. Jackson General Dynamics Electric Boat Division, Groton 19.1.1981 15.10.1983 6.10.1984 -
USS Alabama General Dynamics Electric Boat Division, Groton 14.10.1980 19.5.1984 25.5.1985 -
USS Alaska General Dynamics Electric Boat Division, Groton 9.3.1983 12.1.1985 25.1.1986 -
USS Nevada General Dynamics Electric Boat Division, Groton 8.8.1983 14.9.1985 16.8.1986 -
USS Tennessee General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1988 -
USS Pennsylvania General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1989 -
USS West Virginia General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1990 -
USS Kentucky General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1991 -
USS Maryland General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1992 -
USS Nebraska General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1993 -
USS Rhode Island General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1994 -
USS Maine General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1995 -
USS Wyoming General Dynamics Electric Boat Division, Groton - - 1996 -
USS Louisiana General Dynamics Electric Boat Division, Groton 23.10.1992 27.7.1996 6.9.1997 -

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohio-luokan veneiden kotisatamat ovat Bangorin (SSBN730, SSBN731, SSBN732, SSBN733, SSBN735, SSBN737 ja SSBN741) ja King's Bayn (SSBN734, SSBN736, SSBN738, SSBN739, SSBN740, SSBN742, SSBN743) laivastotukikohdissa.

Ohio-luokan päätehtävä on toimia strategisena ydinasepelotteena. Käytännössä veneet hoitavat tätä tehtävää rauhan aikana niin, että noin 2/3 niistä (tarkka määrä ei ole julkista tietoa) on jatkuvasti partioimassa merellä. Jotta tämä olisi mahdollista, jokaisella veneellä on kaksi nimettyä miehistöä, ns. blue crew ja gold crew.

Partiomatkat kestävät tyypillisesti noin 77 vuorokautta, joiden jälkeen seuraa 35 vuorokauden huoltojakso, jolloin partiosta saapuva miehistö luovuttaa veneen lähtevälle miehistölle, joka vuorostaan suorittaa veneen huoltotoimet ennen merelle lähtöä.

Edes summittaisia partiomatkojen reittejä ei ole julkistettu, olettaa voidaan kuitenkin, että King's Bayn veneet toimivat etupäässä Atlantilla ja Bangorin Tyynellämerellä. Koska veneiden tehtävän luonteeseen kuuluu olla mahdollisimman vaikeasti havaittavissa, ne tavallisesti välttävät kaikkea muuta vesiliikennettä, erityisesti sota-aluksia. Veneet lähettävät radiosanomia harvoin, joskin voivat vastaanottaa niitä useammin, koska pelkkään vastaanottoon ei liity veneen sijainnin paljastumisen riskiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]