Nuristanilaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nuristanilainen tyttö kabulilaisessa orpokodissa.

Nuristanilaiset eli kafiirit ovat keskenään sukua olevien kansojen tai heimojen muodostama ryhmä Afganistanin koillisosassa ja Pakistanin rajaseudulla. He puhuvat indoiranilaiseen ryhmään kuuluvia nuristanilaisia kieliä. 1980-luvulla nuristanilaisia arvioitiin olevan 150 000 henkeä, joista 140 000 asui Afganistanissa.[1]

Nuristanilaiset elävät Afganistanin Nuristanissa ja Pakistanin Chitralissa.[1] Kansoista suurin ovat Alingarin sivujokien ja Kunarin laaksoissa asuvat katit, joilla on useita paikallisia ja heimonimityksiä. Läntisten ja itäisten katien välissä Pechin sivujoen Prasunin laaksossa ovat prasunit ja näiden eteläpuolella Waigalin keski- ja yläjuoksulla waigalit. Pechin ja Alingarin välisellä vuoristoseudulla asuvat aškunit ja Pechin keskijuoksulla näitä lähellä olevat vamat.[2] Kansatieteellisessä kirjallisuudessa nuristanilaisiin luetaan toisinaan myös dardilaisia kieliä puhuvia kansoja kuten kalašat.[3]

Nuristanilaiset ovat alueensa kantaväestöä, joka mainitaan jo Aleksanteri Suuren aikana.[4] Heidän kielensä muodostavat nykykäsityksen mukaan iranilaisten ja indoarjalaisten kielten ohella indoiranilaisten kielten kolmannen päähaaran.[5] Alueen asukkaat säilyttivät itsenäisyytensä 1800-luvun loppuun saakka, jolloin Afganistanin kuningas Abdur Rahman käännytti heidät islaminuskoon. Samalla entiset nimitykset kafiiri (”uskoton”) ja Kafiristan (”uskottomien maa”) muutettiin Nuristaniksi (”valon maa”). Pakkokäännytyksestä huolimatta nuristanilaiset ovat nykyään hartaita sunnimuslimeja.[4]

Perinteisiä elinkeinoja ovat miesten harjoittama laiduntamiseen perustuva karjanhoito sekä naisille kuuluva maanviljely. Viljelyskasveista tärkeimpiä ovat ohra ja hirssi ja kotieläimistä vuohet. Lisäksi harjoitetaan puutarhaviljelyä, mehiläistenhoitoa, keräilyä ja käsityöammatteja. Kulttuuriltaan nuristanilaiset ovat lähellä afgaaneja ja Pamirin tadžikinsukuisia kansoja.[1] He jakautuvat kahteen endogamiseen kastiin, joista alempi koostuu käsityöammatteja harjoittavista entisten orjien jälkeläisistä. Sukupuolirooleilla ja sukulaissuhteilla on tärkeä merkitys.[6]

Alueen etnisillä ryhmillä on ollut näkyvä rooli Afganistanin sotaisessa lähihistoriassa. Vuodesta 1896 lähtien jatkunut kamppailu Nuristanin itsenäisyydestä muuttui 1970-luvun lopussa kenraali Issa Nuristanin johtamaksi taisteluksi kommunisteja ja neuvostojoukkoja vastaan. Myöhemmin nuristanilaiset ovat osallistuneet eri ryhminä Afganistanin sisällissotaan.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 340. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  2. Narody mira: Narody Perednei Azii, s. 136–137. Moskva: Izdatelstvo Akademii nauk SSSR, 1957.
  3. Encyclopedia of World Cultures: Volume IX, Africa and the Middle East, s. 250. New York: G.K. Hall & Company, 1995. ISBN 0-8161-1815-9.
  4. a b West, Barbara A.: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 604. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7109-8.
  5. Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki, s. 99. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-085-X.
  6. Encyclopedia of World Cultures: Volume IX, Africa and the Middle East, s. 251. New York: G.K. Hall & Company, 1995. ISBN 0-8161-1815-9.
  7. West, Barbara A.: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 605. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7109-8.