Niflheim

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Niflheim tai Nifheimer ("Sumun koti") on skandinaavisessa mytologiassa jään ja tulen valtakunta. Nimi voidaan johtaa muinaisenglannin pimeää tarkoittavasta sanasta nifle, ja saksan sekä latinan pilveä tarkoittavasta sanasta neble. Muoto Niflheimer esiintyy vain kahdessa lähteessä, Gylfaginningissa ja Hrafnagaldr Óðins -tekstissä.

Niflheimissä asuivat jääjättiläiset, ja sen kerrotaan sijainneen pohjoiseen Ginnungagapista, maailman alkulähteestä. Joissain lähteissä Niflheim ja Helheim kuvataan samaksi maailmaksi. Mytologian mukaan maailma oli jakautunut yhdeksään maailmaan, joita yhdisti elämänpuu Yggdrasil.

Gylfaginningin mukaan Niflheim oli toinen kahdesta alussa olleista valtakunnista, joista toinen oli Muspelheim, tulen valtakunta. Näiden kahden valtakunnan, kuuman ja kylmän, välissä alkoi luominen. Myöhemmin välille syntyi Hel, paikka jonne muut kuin soturikuoleman saaneet joutuivat.

Gylfaginning[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Snorri Sturlusonin Gylfaginningissa kuningas Gylfi saa Odinilta opetusta kolmen miehen hahmossa. Gylfi oppii Jafnhárrilta, joka on yksi noista kolmesta miehestä, että Nilfheim oli ensimmäinen Muspelheimin jälkeen rakennetuista maailmoista:

»Monia vuosia vuosia ennen maan muotoutumista, kun Sumunmaa (Niflheimer) luotiin; ja kaikkein aikaa se makaa lähteen päällä jota kutsutaan Hvergelmiriksi ja josta alkavat joet Svöl, Gunnthrá, Fjörm, Fimbulthul, Slídr ja Hríd, Sylgr ja Ylgr, Víd, Leiptr; Gjöll on tiivisti Helin porttien vierellä.»

Myöhemmin Þriðina, Odin kertoo Gylfille, Niflheimin jään ja Múspelpelheimin liekkien kohtaamisen aloittaneen luomisen ja Ymirin syntymän:

»Kun Nifiheimistä (Niflheimistä) laskeutui kylmyyttä ja kaikenlaisia hirvittävyyksiä, katsoivat ne kohti härskiintynyttä, kuumaa ja hehkuvaa Múspellheimia; kävi Ginnungagap kuin vaisu tyyni henkäys, ja lämmin henkäys kohtasi kuuran, niin että se suli valuen, elämä elpyi vaahtotipoista, siitä voimasta jota lämpö antoi, ja otti miehen hahmon, ja tuo mies oli Ymir, jota huurretursaat kutsuivat Aurgelmiriksi.»

Kertomuksessa maailmanpuu Yggdrasillista, Oodin kertoo Jafnhárrina Gylfille Niflheimrin sijaitsevan kolmannen juuren alla, missä Ginnungagap kerran sijaitsi:

»Saarni on kaikista puista mahtavin ja parhain; sen haarat levittäytyvät kaikkialle maailmaan ja taivaan ylitse. Juuret kannattelevat puuta ja aukean ylittävää lavaa; yksi Æsir parissa; toinen huurretursaiden keskuudessa, siinä paikassa missä muinoin Ginnungagap (haukotteleva tyhjyys) sijaitsi; kolmas seisoo Niflheimin yllä, ja alla ovat Hvergelmir ja Ruumiinrepijä (Nídhöggr), joka kalvaa puun juurta.»

Gylfi sai lisäksi tietää että Lokin luotua Helin, asetti Odin Helin Niflheimiin:

»Helin hän asetti Niflheimiin, ja antoi vallan poikki yhdeksän maan, jakaakseen kaikki ne jotka olivat hänelle lähetetty; hänen olivat ne jotka kuolivat sairauksiin ja kuolemaan; Siellä hänellä on mahtava omaisuus;hänen muurinsa korkeita, ja porttinsa mahtavia.»

Näin Helistä tuli sairauteen ja vanhuuteen kuolleiden valtakunnan emäntä. Viimeinen maininta Niflheimistä esiintyy kohdassa jossa jotun on saanut valmiiksi Asgardin ja Thor tappaa hänet:

»Nyt kun Æsir näkivät varmasti, että Vuoren-Jätit olivat tulleet sinne, he eivätkä lupauksiaan kunnioittaneet, vaan kutsuivat Thorin, joka saapui kiireesti. Siinä samassa Mjöllnir kohosi ylös; hän maksoi rakentajille, mut ei auringolla kuulla. Ei, hän kielsi edes asumasta Jötunheim, ja yht äkkiä hyökkäsi ensiksi lyöden niin, että hänen kallonsa halkesi pieniksi muruiksi, ja hänet lennätti suoraa Niflheimiin.»

Hrafnagaldr Óðins[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hrafnagaldrin Óðinssa on opastavia mainintoja Niflheimrsitä joka sijaitsisi Pohjoisessa, jossain missä aurinko (Alfrisin valaisija) jahtaa yötä kun se nousee:

Riso raknar,
rann álfraudull,
nordr at niflheim
nióla sótti;
upp nam ár Giöll
Úlfrúnar nidr,
hornþytvalldr
Himinbiarga.
Voimat nousevat,
Haltijoiden valaisijasta
pohjoiseen kohti Niflheimia
jahdaten yötä.
Ylhäällä Argjöll juoksee
Ulfrun poika,
mahtava torvensoittaja,
taivaan korkeuksissa.
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.