Hel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee skandinaavisen mytologian jumalatarta. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Taiteilijan näkemys Helistä.

Hel (Hell ja Hella) on Skandinaavinen mytologiassa alamaailman eli Helheimin jumalatar. Hän on Lokin ja jättiläinen Angrboðan nuorin lapsi sekä Fenris-suden ja käärme Jörmungandrin sisar [1]. Hel on vastuussa kulkutaudeista, sairauksista ja katastrofeista.

Kun Odin sai tietää, että Lokilla on lapsia, hän karkotti heidät syrjäisiin paikkoihin. Helin Odin syöksi manalaan ja antoi hänelle tehtäväksi huolehtia kaikista vainajista, jotka olivat kuolleet tauteihin tai vanhuuteen [2]. Helheimin alapuolella sijaitsi Niflheim.

Kristinuskon levitessä Skandinaviaan kristinuskon tuonpuoleinen alamaailma nimettiin Helin mukaan pohjoismaisissa kielissä (ruotsiksi ja norjaksi helvete, tanskaksi helvede, islanniksi helvíti ja suomeksi helvetti).

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hel kuvataan hyvin kummallisena ja kauhistuttavana hirviönä. Puolet hänen kasvoistaan ovat kauniit katsoa, kuten hänen isänsä Lokin kasvot, kun taas toinen puoli on ruma ja muodoton kuten hänen äidillään. Lantioilta ylöspäin hänen ihonsa on vaaleanpunainen ja elossa, mutta lantiosta alaspäin se on kuollut ja mätänevä. Joissakin yhteyksissä hänet kuvataan puoliksi valkoisena, kuten lumi ja puoliksi mustana, kuten yö.

Kuvassa Hel pitämässä sauvaa ja helvetinkoira Garm.

Helin sali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hel rakensi Helheimiin Eljudnir-salinsa, jossa hänellä on mies- ja naispalvelija, Ganglat ja Gonglot, joiden nimet tarkoittavat tervaista. Palvelijat ovat niin hitaita, että kukaan ei pysty kertomaan liikkuvatko he vai eivät. Helin pöydällä on hänen lautasensa, jota kutsutaan Näläksi ja lautasen vieressä on veitsi, jota kutsutaan Nälänhädäksi. Eljudnir-salissa sijaitsee Helin vuode, jota kutsutaan Sairasvuoteeksi ja hänen roikkuvia sänkykoristeitaan kutsutaan ’Kajastavaksi Onnettomuudeksi’.

Balder ja Nanna Helin salissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Balder ja hänen vaimonsa Nanna kuolivat, he joutuivat Helin saliin. Yhdeksän päivää myöhemmin Balderin veli Hermod ratsasti Sleipnir-hevosella Helheimiin ja vietti yön veljensä luona. Seuraavana päivänä Hermod tapasi Helin ja ilmaisi tälle jumalien syvän surun, joka johtui Balderin kuolemasta. Hän pyysi Heliä päästämään Balderin takaisin elävien maailmaan. Hel suostuikin tähän sillä ehdolla, että kaikki todella surisivat tätä kaikissa yhdeksässä maailmassa. Hermod palasi takaisin elävien maailmaan ja ilmoitti Jumalille sopimuksesta. Jumalat saivatkin kaikki suremaan yhdeksässä maailmassa, paitsi Thokk-jätitärtä lukuun ottamatta, joka oli oikeasti valepukuinen Loki. Lokin toimien takia Balder joutuu pysymään Helheimissä Ragnarökiin asti.

Helin viimeinen taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hel suorittaa viimeisen taistelunsa ’Jumalien Hämärässä’, kun hän tuo kuolleet ylös Helheimistä liittyäkseen isänsä ja toisten jättiläisten kanssa ragnarökin viimeiseen taisteluun. Toisin kuin Helin veljien Fenris-suden ja Jörmungandr-käärmeen tapauksessa, ei tiedetä, kuinka Hel kohtaa tuhonsa Vigrid-kentällä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haworth-Maden, Clare; Kingsley, Rebecca: Viking Gods, s. 28. Grange Books, 1998. ISBN 1-84013-118-7.
  2. Cotterell, Arthur: Mytologia: jumalia, sankareita, myyttejä, s. 125. Parragon, 2005. ISBN 1-40546-057-1.