Nereus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nereus (muinaiskreikaksi Νηρεύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa oli Pontoksen ja Gaian, meren ja maan, vanhin poika. Nereus asui Aigeianmerellä Doriksen kanssa saamiensa tyttäriensä, nereidien, kanssa.[1]

Nereus, kuten myös Proteus, oli yksi Meren vanhuksen, meren jumalan, ilmentymistä, jonka syrjäytti Poseidon Zeuksen suistettua Kronoksen vallasta. Iliaassa kerrotaan Meren vanhuksen olevan nereidien isä, joskaan Nereusta ei koskaan mainita nimeltä.[2] Kuten muillakin meren jumalilla, myös Nereuksella mainitaan olevan kyky vaihtaa hahmoansa. Vergilius mainitsee hänen kantavan kolmikärkeä.[3]

Nereuksella oli kuuluisa myös kyvystään tietää mennyt ja tuleva[4]. Herakleen tarussa mainitaan Nereuksen auttavan tätä kertomalla Hesperidien omenan sijainnin, kun Herakles on ensin saanut pidettyä Nereuksen tiukasti otteessaan, vaikka tämä vaihtaa muotoansa jatkuvasti.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 233-264 (engl. käännös).
  2. Homeros: Ilias i.358, 538, 556; xviii.141; xx.107; xxiv.562
  3. Vergilius: Aenais 2.411 (engl. käännös).
  4. Euripides: Helena i (engl. käännös).
  5. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.11 (engl. käännös).