Neopets: The Darkest Faerie

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Neopets: The Darkest Faerie
Kehittäjä Idol Minds Digital Entertainment
Julkaisija Sony Computer Entertainment
Julkaisupäivä PS2
Yhdysvaltain lippu 15. marraskuuta 2005
Lajityyppi toimintapeli, seikkailupeli
Pelimuoto yksinpeli
Alusta PlayStation 2
Jakelualusta DVD
Gamepad.svg
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Neopets: The Darkest Faerie on Neopetsin virtuaalilemmikkisivuston maailmaan perustuva ja alun perin vuonna 2005 PlayStation 2:lle julkaisema videopeli.

Pelijärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelissä ainoastaan Roberta osaa taikoa, mutta molemmat pelattavat hahmot voivat käyttää mote-nimisiä taianomaisia otuksia, joiden avulla erilaisia seurauksia kuten vihollisten myrkyttäminen ja valosäteiden luominen ovat mahdollisia. Taikuuden elementtiä on seistemän eri tyyppiä: tuli, vesi, ilma, maa, valo, pimeys ja "nova".

Petpetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petpet-nimisiä pieneläimiä saa ruokkia niin, että ne seuraavat pelaajaa ja vaikuttavat taisteluihin eri tavoin kuten tekemällä näkymättömästä näkyvää ja parantamalla vammoja. Pelaajaa seuraamiseen käytetty aika riippuu sekä petpetin lajista että pelaajan ruokkimasta ruoasta.

Peliympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neopets: The Darkest Faerie:n tapahtumat sijoittuvat Neopian maailmassa, jota asuttavat erilaisia Neopets-lajien antropomorfisia versioita. Seikkailu perustuu Neopetsin sivuston perustajan Adam Powellin kirjoittamaansa tarinaan.[1]

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauan sitten synkkä keiju yritti ottaa valtakunnan haltuunsa ja rangaistukseksi hänet vangittiin Maraquanmeren pohjaan. Hänen nimensä poistettiin historiasta ja hänet muistetaan vain "synkimpänä keijuna". Tuhannen vuoden kuluttua loitsu murtuu ja keiju pääsee pintaan yrittämään taas hallita Neopiaa ja kostamaan keijukuningattarelle Fyoralle, joka vangitsi hänet tuhat vuotta sitten.

Torin kotikaupungin ja leijuvan keijulinnan noitumisen jälkeen Roberta-niminen Acara ja edellä mainittu Tor-niminen Lupe lyöttäytyvät yhteen ja matkustavat yhdessä Brightvalen kuningaskuntaan varoittamaan kuningasta synkimmästä keijusta. Pian selviää, että kauan sitten keiju vangittiin Fyoran syvällä Meridellin kaupungin alla olevan taikasauvan avulla. Torin ja Robertan on nyt vapautettava naapurimaat loitsuista, soluttauduttava Meridellin linnaan päästäkseen maan alle, noudettava Fyoran muinainen taikasauva ja loppujen lopuksi vangittava synkin keiju ikuisesti.

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sir Tormund

Kuusitoista-vuotias maatilan poika, keltainen sutta muistuttava lupe-olento. Tor unelmoi Meridellin ritariksi ryhtymistä. Eräänä päivänä, kun Tor on kaupungissa asioilla isänsä puolesta, hän pelastaa kerjäläisen varkaiden joukosta ja saa palkinnoksi salaperäisen amuletin. Monen seikkailun jälkeen Tor ryhtyy vihdoinkin ritariksi ja lähtee Illusenin Ahoon (Illusen’s Glade) suorittamaan tehtävän. Siellä maakeiju Illusen varoittaa Toria pahasta läsnäolosta. Torin palattuaan Meridelliin hän näkee taivaalla tummavioletteja pilviä ja huomaa, että Meridellin kuningaskunta on synkimmän keijun hallussaan.

  • Lady Roberta

Brightvalen Kuningas Haganin veljentytär, sininen kissaa muistuttava acara-olento. Robertan isä haluaa tyttärensä ryhtyvän diplomaatiksi, mutta hän harjoittelee salaa taikurin taitoja. Keijumaassa hän varoittaa Kuningatar Fyoraa Meridellissä olevista tummista pilvistä mutta yhtäkkiä synkin keiju hyökkää linnaan. Roberta ehtii pelastamaan vanhan eukon, joka antaa palkinnoksi amuletin ja määrää tämän etsimään toisen amuletin kantaja, sillä hän (Tor) voi auttaa. Jonkin ajan kuluttua Roberta tapaa Torin ja he lyöttäytyvät yhteen päihittämään synkimmän keijun.

  • Synkin keiju (The Darkest Faerie)

Jossain vaiheessa keiju oli yksi Altadorin Kahdestatoista Sankarista, mutta hän petti tovereitaan ja vangitsi kaupungin irralliseen olemassaolon tasoon. Taistelussa Kuningatar Fyoraa vastaan taikasauvaa ja erästä muinaista artefaktia käytettiin muuttamaan synkimmän keijun kiveksi, ja hänet vangittiin Maraquanmeren pohjaan. Ajan myötä taikasauva heikentyi ja loitsu murtui, ja synkin keiju pääsi vapaaksi tuhoamaan kaksi kuningaskuntaa kertaheitolla.

  • Kuningatar Fyora

Keijujen kuningatar ja Keijumaan hallitsija, Fyora on kaunis, viisas ja puhdassydäminen. Tuhat vuotta sitten hän vangitsi synkimmän keijun Maraquanmeren pohjaan taikasauvansa ja Jerdanan taikapallon avulla. Roberta ja hänen neuvonantaja Seradar tulee hänen luokse varoittamaan Meridellin taivaalla olevista tummista pilvistä, mutta yllättäen synkin keiju ilmestyy ja sieppaa kuningattaren.

  • Kuningas Altador / Salaperäinen ritari

Altador on Altadorin kuningaskunnan perustaman Kahdentoista Sankarin johtaja. Altador esiintyy monta kertaa pelin aikana salaperäisenä ritarina ja paljastaa Torille ja Robertalle todellisen henkilöllisyytensä vasta silloin, kun he päättyvät hänen kadonneeseen kuningaskuntaan. Kun Tor ja Roberta vapauttaa kuningaskunnan synkimmän keijun vallasta, Altador antaa Torille miekkansa luottaen, että tämä voittaa synkimmän keijun vielä.

  • Jerdana / Vanha eukko

Vanha eukko, joka antoi Robertalle amuletin, on itse asiassa Jerdana, yski Altadorin Kahdestatoista Sankarista, ja hänet pidetään Neopian suurimpana taikurina. Hän valitsi myös Torin kantamaan toisen amuletin mutta lähetti Kelland nimisen rosvon esittämään kerjäläistä ja testaamaan nuorta lupea. Jerdanan vapauttamisen jälkeen hän antaa Torille ja Robertalle Jerdanan pallon, jolla voi päihittää synkimmän keijun.

  • Kelland rosvo / Kell Kerjäläinen

Yksi Altadorin Kahdestatoista Sankarista, joka sai muut päästämään synkimmän keijun joukkoonsa tuhat vuotta sitten. Jerdanan määräyksestä hän esittää Torille kerjäläistä kokeilemaan tämän sydäntä. Tyytyväisenä Kelland antaa Torille salaperäisen amuletin.

  • Torakar

Yksi Altadorin Kahdestatoista Sankarista. Hän on Meridellin johtavia ritareita ja kouluttaa Torin taistelemaan.

  • Fauna

Yksi Altadorin Kahdestatoista Sankarista. Esiintyy siivoojana. Kun synkin keiju ottaa Meridellin linnan hallintaansa, hän toimittaa Torille poistumistien.

  • Gordos

Yksi Altadorin Kahdestatoista Sankarista. Esiintyy monta kertaa pelin aikana kiertelevänä kauppiaana.

  • Vanity, Malice ja Spite

Kolme synkkää keijua, jotka palvelevat synkintä keijua. Fyoran taikasauvan avulla Tor ja Roberta voittavat heidät.

  • Illusen Maakeiju

Illusenin Ahon emäntä. Tor ja Roberta palauttavat hänelle taikakalun sen jälkeen, kun se varastettiin, ja Illusen antaa heille palkinnoksi keijumaapallon, jonka avulla voi ohittaa Meridelliin pääsyn kieltävän esteen.

  • Salamurhaaja

Synkimmän keijun palkkaama koiraa muistuttava gelert-olento, jonka tehtävä on tappaa Tor ja Roberta. Hän tuli hulluksi entisen rakastajan kuoleman vuoksi.

  • Werelupekuningas

Ihmissutta muistuttavien werelupejen kuningas ja Illusenin pitkäaikainen vastustaja. Hän hyökkäsi Illusenin Ahoon ja varasti Illusenin taikakalun, ja Tor ja Roberta voitti hänet hakeakseen sen takaisin. Edellisen hyökkäysyrityksen takia Illusen oli muuttanut kuninkaan dogglefox-olennoksi koko kuukauden ajaksi.

  • Hubert

Torin isä ja Meri-Acresin pormestari.

  • Patricia

Torin äiti, kiltti ja hellä.

  • Lucy

Torin vilkas pikkusisko.

  • Kuningas Skarl

Meridellin pöyhkeilevä mutta oikeudenmukainen hallitsija.

  • Kuningas Hagan

Brightvalen viisas hallitsija ja Skarlin isoveli. Lisäksi hän on Robertan setä ja välittää tästä syvästi.

  • Seradar

Brightvalen tuomioistuimen kuninkaallinen velho ja Robertan neuvonantaja. Synkin keijun ansiosta hän tuli noidutuksi, mutta myöhemmin pelastettiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]