Near Field Communication
Tätä sivua ei ole Near Field Communication (NFC) on RFID:hen pohjautuva radiotaajuisen etätunnistuksen hyvin lyhyillä, korkeintaan muutamien senttimetrien, etäisyyksillä mahdollistava tekniikka. Suurin ero RFID:hen on se, että NFC-laite voi toimia sekä lukijalaitteena että tunnisteena, toisin kuin perinteiset RFID-laitteet. NFC on vasta yleistymässä oleva tekniikka, mutta sitä on suunniteltu käytettäväksi erityisesti matkapuhelinten yhteydessä liittämällä puhelimiin NFC-ominaisuudet. NFC on mahdollista saada puhelimiin jälkiasennettuna myös erityisten SIM- tai microSD-korttien avulla.[1][2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kehitys
[muokkaa] Standardit
NFC ja sen toiminnot on kuvattu standardeissa ISO/IEC 18092 (Interface and Protocol -1) sekä ISO/IEC 21481 (Near Field Communication Interface and Protocol -2). Lisäksi NFC on yhteensopiva ISO/IEC 14443 -x standardisarjan (Identification cards - Contactless integrated circuit cards - Proximity cards) kanssa, joka määrittelee yleisesti 13,56 MHz taajuudella toimivien kontaktittomien älykorttien ominaisuudet ja tiedonsiirron.
NFC:n standardien ylläpidosta vastaa vuonna 1961 perustettu Ecma International -järjestö. ISO/IEC 18092 ja ISO/IEC 21481 -standardit ovat hallinnollisesti kansainvälisen ISO/IEC JTC 1/SC 6 -komitean vastuulla, kun taas ISO/IEC 14443 -standardisarjasta vastaa kansainvälisen ISO/IEC JTC 1/SC 17 -komitea. Suomen osalta yllämainittujen komiteoiden työtä seuraa ja kansallisia kannanottoja lähettää SFS:n IT-standardisointi.
[muokkaa] NFC Forum
Nokia, Philips ja Sony perustivat vuonna 2004 voittoa tavoittelemattoman NFC Forumin, jonka tavoitteena on edistää NFC:n standardointia, kehittymistä ja käyttöönottoa. NFC Forum ei kuitenkaan itse vastaa standardoinnista. Marraskuussa 2007 jäseniä oli yli 130, joukossa myös paljon tunnettuja jäseniä, kuten MasterCard, Microsoft, Motorola, Samsung ja Visa. Jäsenet muodostavat kahdeksan työryhmää, joiden toimialoja ovat muun muassa markkinointi, tekniikan kehitys ja yhteensovittaminen sekä testaus.
[muokkaa] Suomalaisten osuus
Suomalaiset VTT, Nokia ja lukuisa joukko muita suomalaisyrityksiä ovat olleet NFC-teknologian edelläkävijöitä maailmanlaajuisestikin. Vuonna 2009 NFC Forumin työkokous järjestettiin Oulussa [3].
[muokkaa] Toiminta
Yhteys perustuu sähkömagneettikentän induktioon radiotaajuudella 13,56 MHz. Tiedonsiirtonopeus voi olla 106, 212 tai 424 kbit/s, jotka soveltuvat pienten tietomäärien siirtoon. Suurempia tietomääriä käsiteltäessä NFC:tä voi käyttää avaamaan yhteys, jossa varsinainen tiedonsiirto hoidetaan esimerkiksi Bluetoothilla.
NFC-protokollan mukaisessa kommunikaatiossa on aina kaksi osapuolta. Osapuolet ovat niin sanottu aloitteentekijä (engl. initiator) sekä kohde (engl. target). Aloitteentekijä nimensä mukaisesti aloittaa tiedonsiirron, minkä lisäksi se vastaa kommunikoinnista koko tiedonsiirron ajan. Kohde sen sijaan toimii passiivisena osapuolena vastaten aloitteentekijältä saamiinsa pyyntöihin.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Operaattorit sitoutuivat vauhdittamaan NFC:n tuloa Puhelinvertailu.com. Viitattu 20.9.2011.
- ↑ NFC puhelimeen microSD-kortin avulla Puhelinvertailu.com. Viitattu 20.9.2011.
- ↑ Oulun NFC Week 2009 Viitattu 13.3.2010.
