Nauhaparatiisiharakka
| Nauhaparatiisiharakka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Paratiisilinnut Paradisaeidae |
| Suku: | Paratiisiharakat Astrapia |
| Laji: | mayeri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Astrapia mayeri |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Nauhaparatiisiharakka (Astrapia mayeri) on Papua-Uudessa-Guineassa tavattava paratiisilintuihin kuuluva varpuslintu. IUCN luokittelee nauhaparatiisiharakan elinvoimaiseksi lajiksi.
Lajin nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauhaparatiisiharakka on yksi viimeisimmistä omaksi lajikseen kuvatuista paratiisilinnuista. Ensimmäinen maininta linnusta on vuodelta 1936 kirjasta nimeltään Papuan Wonderland. Selostus lajista oli kuitenkin lyhyt eikä lajia pidetty sen perusteella omanaan. Vuonna 1938 australialainen lintutieteilijä Fred Shaw Mayer lähetti kaksi koiraslinnun pyrstösulkaa British Museum of Natural Historyyn ja laji nimettiin hänen mukaansa vuonna 1939.[2]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauhaparatiisiharakka on kooltaan 25–32 cm pitkä, koiraiden ollessa naaraita kookkaampia. Koiraan selkä on väritykseltään musta ja hohtaa pronssin tai vihreän värisenä. Pää, kurkku ja rinnan yläosa ovat väriltään hohtavan vihreät ja kurkussa ja rinnassa on myös violetti vivahde. Koiraan posket ja pään takaosa ovat väritykseltään hohtavan violetit. Nauhaparatiisiharakkakoiraan pyrstö on hyvin pitkä, jopa 90 cm. Pyrstö on musta lukuun ottamatta kahta pisintä keskimmäistä pyrstösulkaa, jotka ovat valkoiset ja mustakärkiset. Naaras on väriltään vaatimattomampi. Selkä on sinimusta ja muuttuu ruskeanmustaksi perässä. Pää on vihertävänhohtavan musta ja rinta on ruskea ja voimakkaasti mustan raidoittama. Siivet ovat ruskeat. Myös naaraiden pyrstösulat ovat pitkät, mutta koiraan pyrstö on huomattavasti pidempi.[2][3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauhaparatiisiharakka elää Papua-Uuden-Guinean keskiosissa Strickland River-joelta Mount Hagenin ja Mount Giluwen läheisyyteen. Linnun elinympäristöä ovat vuoristometsät, jotka sijaitsevat 2 200–3 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Laji tulee toimeen myös hakatuissa metsissä, vaikka laajat hakkuut ovatkin uhka kannalle. Suurin uhka on lajin metsästys sen värikkäiden höyhenten vuoksi.[4]
Elintavat ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nauhaparatiisiharakkakoirailla voi olla useita naaraita ja koirailla on perinteisiä esiintymisalueita. Koiraat esittelevät naaraille höyhenpukuaan ja houkuttelevat naaraita heiluttelemalla pyrstöään ja siipiään.[2] Pesimäkausi kestää toukokuusta maaliskuulle. Ainoastaan naaras rakentaa kuppimaisen pesän ja munii yhdestä kahteen munaa. Naaras hautoo munia kolmisen viikkoa. Koiras ei osallistu hautomiseen eikä poikasten ruokkimiseen.[3]
Nauhaparatiisiharakan ravinto koostuu pääasiassa hedelmistä ja siemenistä. Laji voi syödä myös selkärangattomia ja pieniä selkärankaisia eläimiä, kuten sammakoita tai liskoja.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Astrapia mayeri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kevin Cook: Endangered Wildlife and Plants of the World, s. 88. Marshall Cavendish, 2001. ISBN 9780761471943. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.10.2009). (englanniksi)
- ↑ a b Birds of Paradise: Paradisaeidae - Ribbon-tailed Astrapia (astrapia Mayeri): Species Accounts Animal Life Resource. Viitattu 5.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Ribbon-tailed Astrapia - BirdLife Species Factsheet Birdlife International. Viitattu 5.10.2009. (englanniksi)