Muskottipuu
| Muskottipuu | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Myristica fragrans Houtt. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Muskottipuu (Myristica fragrans) on kasvi. Muskottipähkinä on Myristica-suvun puiden, etenkin muskottipuun, siemenistä jauhamalla tehty mauste, myös muskotin kukintoja käytetään mausteena. Raastettua pähkinää käytetään etenkin makeiden ruokien mausteena. Suolaisissa ruoissa taas käytetään muskottikukkaa. Muskottipähkinä on munamuotoinen 2–3 cm pitkä alle 2 cm leveä siemen. Samoista puista tehdään myös kasvisrasvoja teollisiin tarkoituksiin. Myös saman kasvin kuivatettua siemenvaippaa voidaan käyttää mausteena ja sitä kutsutaan muskottikukaksi.
Muskottipuuta kasvatetaan "Maustesaarilla" ja muualla Indonesiassa, Karibialla, Papua-Uudessa-Guineassa ja Intiassa. Intialaisessa keittiössä muskotti kuuluu makeiden ruokien ja leivonnaisten mausteeksi. Euroopassa sitä käytetään muun muassa lasagnen valkokastikkeessa, keskieurooppalaisissa perunaruoissa (esimerkiksi gratin dauphinois) ja pohjoismaisissa jouluruoissa kuten lanttulaatikossa. Muskotti on yksi perinteisistä kallisarvoisista keskiajan mausteista, joita arabit kuljettivat Eurooppaan Intian valtameren yli.
Muskottipähkinä sisältää myristiiniä, elemisiiniä ja safrolia, jotka vaikuttavat elimistössä antikolinergisesti, ja muskottipähkinä voikin suurina annoksina aiheuttaa hallusinaatioita. Päihteenä muskottipähkinä luokitellaan deliriantteihin.[1][2]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Nutmeg Erowid.
- ↑ Kasvi- ja sienimyrkytykset–tarua ja totta Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2000. Duodecim.
Sivulta puuttuu