Morkinskinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sivu Morkinskinnan käsikirjoituksesta GkS 1009 fol.

Morkinskinna on nimitys laajalle, keskiajan islantilaiselle kuningassaagalle, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Islantilainen historioitsija Þormóður Torfason (1636—1719) antoi sen säilyneelle käsikirjoitukselle GkS 1009 fol. nimen Morkinskinna (”homeinen” tai ”huonokuntoinen nahka”) sen ulkonäön vuoksi, mutta myöhemmin nimellä on alettu tarkoittaa itse teosta.[1] Morkinskinna on eräänlainen Pyhästä Olavista kertovan saagan (Óláfs saga helga) jatko, sillä sen kerronta alkaa Olavin pojasta eli vuosina 1035–1047 hallinneesta Maunu Hyvästä ja on mahdollisesti jatkunut vuonna 1177 käytyyn Rén taisteluun saakka. Morkinskinnan käsikirjoitus ei kuitenkaan ole täydellinen; siitä puuttuu noin kolmannes, ja sen kerronta päättyy äkisti vuoteen 1157 hieman kuningas Sigurðr II Haraldinpojan kuoleman jälkeen.[2] Morkinskinna, sellaisena kuin se nykyään tunnetaan, sisältää myös useita lyhyempiä þáttr-tarinoita, joissa kerrotaan Norjan kuninkaan hovissa oleskelleista islantilaisista, sekä runsaasti skaldirunoutta (265 säkeistöä).[3] Morkinskinnaa ei ole suomennettu.

Ajoitus ja versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morkinskinnan alkuperäinen versio, joka on oletettavasti laadittu vuoden 1220 tietämillä, ei ole säilynyt, kuten ei myöskään suuri osa sen kirjoittajan käyttämistä lähteistä. Siitä, miten paljon alkuperäinen versio on myöhempien kopioimisten yhteydessä muokkautunut, ei ole varmaa tietoa. Osa esimerkiksi niistä þáttr-tarinoista, jotka ovat nykyään tunnetussa, kahden islantilaisen kirjurin noin vuonna 1275 laatimassa Morkinskinnassa, ei toisten tutkijoiden näkemyksen mukaan ole kuulunut Morkinskinnan alkuperäiseen versioon. Ne, sekä jonkin verran skaldirunoutta, lisättiin tämän näkemyksen mukaan mahdollisesti vasta nykyään tunnettuun Morkinskinnaan. [4]

Jotkut tutkijat ovat kuitenkin katsoneet, että þáttr-tarinat olisivat olleet osa Morkinskinnaa jo alusta alkaen.[5] Ne sopivat kontekstiinsa eivätkä ole turhia tai irrallisilta vaikuttavia lisäyksiä. On esitetty, että ne ovat toimineet esimerkiksi opettavaisina exemplum-kertomuksina, jotka opastivat islantilaisille hoviin kuuluvia käytöstapoja ja kuvasivat kuninkaan roolia yhteiskunnassa.[6]

Kirjoittaja ja hänen lähteensä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morkinskinnan kirjoittaja on ollut islantilainen, mutta hän on tuntenut hyvin Norjan historian. Hän kuvaa usein kuninkaan hovissa olleita islantilaisia miehiä ja skaldirunoilijoita ja on kiinnostunut näiden asemasta hovissa, kuten myös kuninkuuden ideologiasta ja hallitsijoiden hyveistä.[7]

Morkinskinnan kirjoittaja käytti lähteenään nyt jo kadonnutta Norjan kuninkaista kertonutta tekstiä *Hryggjarstykki sekä suullista perinnettä ja skaldirunoutta. Kirjoittaja on mahdollisesti käyttänyt myös muita kirjallisia lähteitä, kuten Orkneylaisten saagaa ja Norjassa 1100-luvun lopulla laadittua Norjan kuninkaista kertovaa teosta Ágrip (tai: Ágrip af Nóregs konunga sögum).[8]

Suhde muihin kuningassaagojen kokoelmateoksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morkinskinna edustaa toisen kuningassaagan, Fagrskinnan, tavoin vaihetta, jolloin alettiin laatia Norjan kuninkaista ja historiasta pitempiä ja yksityiskohtaisempia teoksia. Niiden materiaali oli peräisin aiemmista kuningassaagoista, skandinaavisten kuninkaiden hoveissa toimineiden skaldien runoudesta ja suullisesta perinteestä. Morkinskinnaa pidetään Fagrskinnaa vanhempana. Fagrskinnan ja Morkinskinnan välillä on kuitenkin selviä yhteyksiä. Joskus Fagskinnan kerronta seuraa lähes sanatarkasti sitä Morkinskinnan versiota, joka nykyään tunnetaan. Myös Snorri Sturluson on oletettavasti tuntenut sekä Fagrskinnan että Morkinskinnan ja käyttänyt myös viimeksi mainittua kirjoittaessaan Norjan kuninkaista teostaan Heimskringla. Sekä Fagrskinnan että Heimskringlan lähteenä on oletettavasti ollut Morkinskinnan alkuperäinen versio.[9] Osia Morkinskinnasta on säilynyt myös Flateyjarbókissa. Nämä osiot täyttävät joitakin Morkinskinnan aukkokohtia.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, Theodore M. & Kari Ellen Gade. 2000. Introduction. Teoksessa Theodore M. Andersson & Kari Ellen Gade (käänt.). 2000. Morkinskinna. The Earliest Icelandic Chronicle of the Norwegian Kings (1030–1157). Islandica 51. Ithaca, NY: Cornell University Press, 1–84.
  • Ármann Jakobsson. 1997. Í leit að konungi. Konungsmynd íslenskra konungasagna. Reykjavík: Háskólaútgáfan.
  • Ármann Jakobsson. 2005. Royal Biography. Teoksessa Rory McTurk (toim.), A Companion to Old Norse-Icelandic Literature and Culture. Blackwell Companions to Literature and Culture 31. Malden: Blackwell, 388–402.
  • Ashman Rowe, Elizabeth & Joseph Harris. 2005. Short Prose Narrative (þáttr). Teoksessa Rory McTurk (toim.), A Companion to Old Norse-Icelandic Literature and Culture. Blackwell Companions to Literature and Culture 31. Malden: Blackwell, 462–478.
  • Gade, Kari Ellen. 2009. Morkinskinna (Mork). Teoksessa Poetry from the Kings’ Sagas 2: From c. 1035 to c. 1300. Skaldic Poetry of the Scandinavian Middle Ages, 2, toim. Kari Ellen Gade. Turnhout: Brepols.
  • Jónas Kristjánsson. 1988. Eddas and Sagas. Iceland’s Medieval Literature. Käänt. Peter Foote. Reykjavík: Hið íslenska bókmenntafélag.
  • Louis-Jensen, Jonna. 1993. Morkinskinna. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 419–420.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Jónas Kristjánsson 1988, 162; Louis-Jensen 1993, 419; Simek & Hermann Pálsson 2007, 272.
  2. ↑ Jónas Kristjánsson 1988, 161; Louis-Jensen 1993, 419; Ármann Jakobsson 2005, 395; Simek & Hermann Pálsson 2007, 272; Gade 2009.
  3. ↑ Ármann Jakobsson 2005, 395; Gade 2009.
  4. ↑ Jónas Kristjánsson 1988, 161; Louis-Jensen 1993, 419; Finlay 2004, 11–12.
  5. ↑ Ashman Rowe & Harris 2005, 466; Andersson & Gade 2000, 25–57.
  6. ↑ Ashman Rowe & Harris 2005, 467; Ármann Jakobsson 1997.
  7. ↑ Ármann Jakobsson 2005, 395–396.
  8. ↑ Jónas Kristjánsson 1988, 161; Louis-Jensen 1993, 419–420; Finlay 2004, 12 (viite 24); Ármann Jakobsson 2005, 389; Simek & Hermann Pálsson 2007, 272; Gade 2009.
  9. ↑ Jónas Kristjánsson 1988, 161–162; Louis-Jensen 1993, 419; Finlay 2004, 11–12; Ármann Jakobsson 2005, 395–397.
  10. ↑ Louis-Jensen 1993, 419; Gade 2009.

Käännökset ja editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Unger, C. R. (toim.) 1867. Morkinskinna. Christiania: B. M. Bentzen.
  • Finnur Jónsson (toim.). 1932. Morkinskinna. Copenhagen: Samfund til udgivelse af gammel nordisk litteratur.
  • Ármann Jakobsson & Þórður Ingi Guðjónsson (toim.). 2011. Morkinskinna, I–II. Íslenzk fornrit 23–24. Reykjavík: Hið íslenzka fornritafélag.
  • Andersson, Theodore Murdock & Kari Ellen Gade (käänt.). 2000. Morkinskinna. The Earliest Icelandic Chronicle of the Norwegian Kings (1030–1157). Islandica 51. Ithaca, NY: Cornell University Press.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Morkinskinna&oldid=22048978”