Monitieteisyys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Monitieteisyys viittaa akateemiseen instituutioon, jossa on edustettuna useita tieteenaloja, tai tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja.

Monitieteisessä instituutiossa voidaan opiskella, tutkia ja opettaa laajaa tieteenalojen kirjoa. Monitieteinen tutkimus on luonteeltaan kokoavaa. Yhteistä tutkimusongelmaa tai -aluetta tarkastellaan ryhmätyön tapaan eri alojen kysymyksenasetteluista, menetelmistä ja teoreettisista lähtökohdista käsin. Eri osatutkimusten integroituminen tapahtuu yleensä loppuraportin tasolla. Eri tieteiden välillä ei kuitenkaan välttämättä synny todellista vuorovaikutusta, vaan nämä pysyvät ja toimivat erillisinä paradigmoina tai ”perinteisinä tieteinä”.[1]

Monitieteisyydelle läheisiä käsitteitä ovat tieteidenvälisyys ja poikkitieteisyys. Tieteidenvälisyydessä tutkimuksellisen integraation oletetaan toteutuvan myös analyysin muotoutumisessa ja sisällössä itse tutkimusprosessin kuluessa. Poikkitieteisyys edellyttää lisäksi käsitteellistä ja metodologista yhtenäisyyttä sekä prosessia, jossa teoreettinen viitekehys yhdistää erilliset osa-analyysit.[1]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monitieteisiä aloja syntyy tutkimuskohteen mukaan, ja monitieteisyys on usein hankekohtaista. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen mahdolliset haitat ovat johtaneet ilmiöiden tutkimiseen, ja sitä varten on perustettu uusi tieteenala. Monitieteinen tutkimus on usein soveltavaa.

  • Geotieteet: tutkimuskohde on Maa ja sen kaikkia osia tutkitaan muun muassa fysiikan, biologian, limnologian, perinteisen maantieteen ym. keinoin.
  • Ilmastonmuutoksen tutkimus: kohteena on uudehko, merkittävä tutkimuskohde, jonka selvittämiseksi tarvitaan useiden tieteenalojen menetelmien ja jo saavutettujen tulosten yhdistämistä.
  • Nanotiede: tutkimuskohde on tietyn mittakaavan ilmiöt, tässä nanometrin luokkaa olevat kappaleet.
  • Geobiologia: tutkimuskohde on elollisen luonnon ja maan kuoren välinen suhde, joskus myös elollisen luonnon ja ilmakehän välinen suhde.

Myös koulutuksessa on 2000-luvulla alettu painottaa entistä enemmän monitieteisyyttä. Esimerkkinä on diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma, jossa pyritään yhdistämään tekniikan ja talouden opintoja humanistisiin tieteisiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jussi Pakkasvirta: Moni- ja poikkitieteisyys sekä tieteidenvälisyys : Monitieteisyys Monitiede vai monta tiedettä? Näkökulmia poikkitieteiseen kulttuuri-, yhteiskunta- ja aluetutkimukseen.. Helsingin yliopisto. Viitattu 16.12.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikkeli, Heikki & Pakkasvirta, Jussi: Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007. ISBN 978-951-0-31780-8.
  • Repko, Allen F – Szostak, Rick – Phillips Buchberger, Michelle: Introduction to Interdisciplinary Studies. Los Angeles: Sage, 2014 [2013]. ISBN 978-1-4522-5660-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.