Metyyli-isosyanaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metyyli-isosyanaatti

Methyl isocyanate.svg

Tunnisteet
CAS-numero 624-83-9
Ominaisuudet
Molekyylikaava C2H3NO
Moolimassa 57,1 g/mol
Ulkomuoto Väritön neste
Sulamispiste - 80 °C (193 K)
Kiehumispiste 39 °C (312 K)
Tiheys 0,96 g/cm3
Liukoisuus veteen Reagoi

Metyyli-isosyanaatti on orgaaninen yhdiste, jonka molekyylikaava on C2H3NO, ja rakennekaava H3C-N=C=O. Se on normaaliolosuhteissa erittäin helposti syttyvää, haihtuvaa, väritöntä nestettä, jolla on pistävä haju. Metyyli-isosyanaatista käytetään myös nimityksiä isosyanaattimetaani ja MIC. Aine keksittiin vuonna 1888. Sitä valmisteaan isosyaanihapon esterinä ja käytetään hyönteismyrkkyjen valmistukseen, aiemmin myös kumin ja liimojen raaka-aineena. Metyyli-isosyanaatti on erittäin myrkyllistä. Se oli tappava aine Bhopalin onnettomuudessa vuonna 1984.[1]

Metyyli-isosyanaattin moolimassa on 57,1 g/mol, sulamispiste −80 °C, kiehumispiste 39 °C, suhteellinen tiheys 0,96 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste −7 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 535 °C ja CAS-numero 624-83-9. Aine liukenee hiilivetyihin, mutta reagoi veden kanssa muodostaen metyyliamiinia (CH5N) ja dimetyyliureaa (C3H8N2O). Metyyli-isosyanaatin höyry on ilmaa raskaampaa ja voi siten kulkeutua maata pitkin syttyen etäällä vuotokohdasta, sillä aineen suhteellinen höyry-ilma-seoksen tiheys 20°C:ssa (ilma = 1) on 1.44.

Metyyli-isosyanaattia käytetään torjunta-aineiden, kuten karbaryylin (C12H11NO2, CAS-numero 63-25-2) ja aldikarbin (C7H14N2O2S, CAS-numero 116-06-3) valmistukseen. Sitä saattaa muodostua myös polyuretaanin ja joidenkin muidenkin muovien lämpöhajoamisen yhteydessä.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaikainen altistus ärsyttää voimakkaasti silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Nieltynä aine on syövyttävää ja se imeytyy elimistöön myös ihon kautta. Suuret höyry­pitoisuudet voivat aiheuttaa sokeutta, keuhkovaurioita, kuten keuhkopöhöä, fibroosia, emfyseemaa ja keuhkoputkentulehdusta. Aine on vahingollista ihmisen lisääntymiselle ja kehitykselle.

Yhdisteen myrkyllisyys oli ilmeinen vuonna 1984 tapahtuneessa Bhopalin onnettomuudessa, jossa arviolta 42 000 kg metyyli-isosyanaattia ja muita kaasuja pääsi ilmaan Union Carbide India Limitedin omistamalta hyönteismyrkkytehtaalta. Aine tappoi heti 3000 ja vammautti yli 400 000 ihmistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Metyyli-isosyanatti 2001. Kemian työsuojeluneuvottelukunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.