Meriankerias

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meriankerias
Conger eel.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ankeriaskalat Anguilliformes
Heimo: Meriankeriaat Congridae
Suku: Conger
Laji: conger
Kaksiosainen nimi
Conger conger
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Conger conger map.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Meriankerias Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Meriankerias Commonsissa

Meriankerias (Conger conger) on suurikokoinen ankeriaskala, joka kuuluu meriankeriaiden heimoon. Lajia ei ole listattu IUCN:n punaiseen listaan.

Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla Norjasta (harvoin) ja Islannista (harvoin) Senegaliin ja sen reunamerissä Välimeressä ja Mustassameressä. Lajia tavataan joskus eksyneenä Suomenkin vesillä. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriankeriaan pää.

Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen.

Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, keho on sinertävänharmaa, kapea ja pitkä. Evät ovat tummanharmaita.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriankerias syö erilaisia pieniä eläimiä, enimmäkseen kaloja, äyriäisiä ja pääjalkaisia. Saaliinsa se tappaa ja repii palasiksi pyörien nopeasti oman akselinsa ympäri ja poimien sitten palat vedestä. Kalan on myös havaittu käyttävän ravinnokseen haaskoja ja jätteitä ihmisasutusten lähistöllä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriankeriaat parittelevat ja kutevat Azorien ja Gibraltarin välillä. Parittelu ja kutu tapahtuu 3 000–4 000 metrin syvyydessä, josta poikaset ajautuvat vähitellen kohti rannikkoa. Naaraskala voi laskea jopa 8 miljoonaa mätimunaa kutuaikana, minkä jälkeen se kuolee. Poikaset ovat sukukypsiä 5–15 vuoden iässä.

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriankeriaan lihaa pidetään kohtalaisen maukkaana. Sitä kalastetaan pitkälläsiimalla, erilaisin pyydyksin ja troolein. Lisäksi sitä urheilukalastetaan. Lähes jokaisella rannikon kalastuskylällä on oma meriankeriaskantansa. Jo antiikin roomalaisilla oli tapana pyydystää meriankeriaita ja lihottaa niitä altaissa. Sitä myydään kaupoissa sekä pakastettuna että tuoreena, ja siitä tehdään monenlaisia ruokia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]