Medeon (Fokis)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Medeon
Μεδεών
Medeonin akropolis eli linnavuori.
Medeonin akropolis eli linnavuori.
Sijainti

Medeon
Koordinaatit 38°21′58″N, 22°41′01″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Áspra Spítia, Dístomo-Aráchova-Antíkyra, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 1400–1. vuosisata eaa.
Kulttuuri mykeneläinen kulttuuri
antiikki
Alue Fokis
Aiheesta muualla

Medeon Commonsissa

Medeon (m.kreik. Μεδεών, Medeōn) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Boiotian Dístomo-Aráchova-Antíkyran kunnan alueella noin neljä kilometriä kaakkoon nykyisestä Áspra Spítian kylästä.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medeon sijaitsi Korintinlahteen kuuluvan Antikyranlahden pohjoisrannalla. Pausaniaan mukaan kaupunki sijaitsi lähellä Antikyran kaupunkia, ja nykyisin se sijoitetaan lahden rannalle toiselle puolelle Antikyran paikasta (ja nykyisestä Antíkyran kylästä) nähtynä. Alue oli antiikin aikana Fokista, mutta nykyisin se kuuluu Boiotian alueyksikköön. Strabon sijoitti Medeonin lännemmäksi Krisanlahden rannalle noin 160 stadioninmitan eli 28 kilometrin päähän Boiotian rajalta.[2][4][5] Fokiin Medeonia ei tule sekoittaa Boiotian Medeoniin.

Medeonin muureja.
Haudan jäänteet.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medeon on ollut asuttu viimeistään pronssikaudella, ja sen akropolis eli linnavuori oli käytössä mykeneläisellä ajalla noin 1400–1150 eaa. Alueelta on löydetty mykeneläisiä hautoja, muun muassa yksi tholos-hauta eli pyöröhauta.[6] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Pyladeen ja Elektran pojasta Medeonista.[7]

Kreikan pimeinä vuosisatoina asutuksessa saattoi olla katkos. Varmuudella paikka oli asuttu jälleen geometrisella kaudella.[6] Medeon oli 300-luvulla eaa. osa Fokiin liittoa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Medeōnios (Μεδεώνιος). Medeon tuhottiin kolmannen pyhän sodan lopulla vuonna 346 eaa. Noin 175/135 eaa. kaupunki oli liitossa (sympoliteia) ylempänä vuoristossa sijainneen Stiriin kaupungin kanssa. Sen seurauksena Medeon lakkasi olemasta itsenäisenä poliksena, ja siitä tuli Stiriin fratria.[1][2][8][9]

Kaupunki oli raunioina Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa.[1][4] Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset alueella suoritettiin vuonna 1907. Varsinaiset kaivaukset suoritettiin 1960-luvulla melko pikaisesti, kun lähelle oltiin rakentamassa teollisuutta.[6]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medeonin ydin sijaitsi akropolis-kukkulalla lahden rannalla. Se oli ympäröity muurein, joiden pituus itä-länsisuunnassa oli noin 200 metriä ja leveys pohjois-eteläsuunnassa noin 150 metriä. Muureista ja luoteisosan kolmesta tornista osa on säilynyt. Kukkulan huipulla on todennäköisesti julkisiin rakennuksiin kuuluneita jäänteitä. Myös kaupungin hautausmaa on löydetty.[1]

Medeonin haudasta numero 239 on löydetty luusta tehty sinettileimasin (MED Zg 1), jossa on kolme lineaari-B-kirjoitusmerkkiä. Hauta on ajoitettu myöhäismykeneläiselle kaudelle LH IIIC (1200–1100/1050 eaa.), mutta itse leimasimen on ehdotettu voivan olla eräänlainen perintökalleus varhaisemmalta ajalta, kausilta LH IIIA–IIIB (n. 1400–1200 eaa.), jolloin lineaarikirjoitus oli vielä käytössä. Leimasimen teksti on , e-ko-ja, mikä saattaa olla tuntematon henkilön- tai paikannimi. Leimasin on nykyisin Delfoin arkeologisessa museossa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”186 Medeon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c Smith, William: ”Medeon (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Medeon Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  4. a b Pausanias: Kreikan kuvaus 10.3.2, 10.36.6.
  5. Strabon: Geografia 9.
  6. a b c Morgan, Catherine: ”Delphi and Medeon”, Athletes and Oracles: The Transformation of Olympia and Delphi in the Eighth Century BC, s. 118–. Cambridge Classical Studies. Cambridge University Press, 1990. ISBN 0521374510. Teoksen verkkoversio.
  7. Lemprière, John: A Classical Dictionary, Containing a Copious Account of All the Proper Names Mentioned in Ancient Authors, s. 358.  ?, 1839. Teoksen verkkoversio.
  8. Pausanias: Pausanias's Description of Greece, s. 447. Cambridge Library Collection - Classics. Pausanias's Description of Greece, vol. 5. Toim. James George Frazer. Cambridge University Press, 2012. ISBN 1108047270. Teoksen verkkoversio.
  9. Arnaoutoglou, Ilias: Ancient Greek Laws: A Sourcebook, s. 132. Routledge Sourcebooks for the Ancient World Series. Psychology Press, 1998. ISBN 0415149843. Teoksen verkkoversio.
  10. Janko, Richard: Amber inscribed in Linear B from Bernstorf in Bavaria. New light on the Mycenaean kingdom of Pylos. Bayerische Vorgeschichtsblätter, 2015, s. 39–64. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]