Martti Turunen (lääkäri)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martti Ilmari Turunen (17. tammikuuta 1918 Petäjävesi[1]27. toukokuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen lääkäri. Hän oli Suomen ensimmäinen modernin vatsakirurgian systemaattinen kehittäjä, professori ja HYKSin johtava ylilääkäri.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turusen vanhemmat olivat ratamestari Tahvo Turunen ja Hilda Maria Raitanen ja puoliso vuodesta 1944 lääketieteen lisensiaatti Marja Terttu Kitunen. Turunen pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1938 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1947. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1951 ja erikoistui kirurgiaan 1952 ja rintaelinkirurgiaan 1955.[1] Turunen oli useiden koti- ja ulkomaisten alan järjestöjen jäsen ja hänelle myönnettiin lukuisia kunniamerkkejä. Hänellä oli myös paljon luottamustehtäviä kunnallisissa, lääketieteellisissä ja kansanterveydellisissä järjestöissä. Hän toimi muiden muassa Syöpäsäätiön ja Suomen syöpäyhdistyksen johtotehtävissä. Hänen ystävällinen hymynsä, lämmin kädenpuristuksensa ja osaa ottava sana potilaalle opettivat hänen oppilailleen muutakin kuin kylmää lääkätiedettä. Turunen kuoli 27. toukokuuta 1993 Helsingissä pitkällisen sairauden uuvuttamana.

Ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintaelinkirurgian dosentti Helsingin yliopistossa Turusesta tuli 1955 ja kirurgian dosentti 1957. Helsingin yliopiston kirurgian professorina hän toimi 1964–1985 ja samaan aikaan HYKSin II kirurgian klinikan ylilääkärinä. Koko HYKSin johtava ylilääkärin hän oli 1978–1985, eläkkeellä jäämiseensä asti. Turusen lääkäritoiminta alkoi jo ennen lisensiaatin tutkintoa sodan aikana joukkosidontapaikan lääkärinä, sotilasarvoltaan hän oli tykistöluutnantti. Sodan jälkeen hän toimi Kontioniemen parantolalääkärinä ja myöhemmin Satalinnan ja Kiljavan parantoloiden kirurgina. Tärkeän osan elämäntyöstään Turunen teki HYKSin II kirurgian klinikan esimiehenä. Hän loi ympärilleen ilmapiirin, jossa oli helppo viihtyä ja tehdä työtä. Klinikalle syntyi oma koulukunta, jota arvostettiin sekä Suomessa että ulkomailla. Siellä tehtiin Turusen johdolla mm. Suomen ensimmäinen munuaissiirto kuolleelta henkilöltä elävälle 1968 ja kokeiltiin maksansiirtoa muun muassa sioilla.Turunen toimi klinikan esimiehenä ajankohtana, jolloin sairaalatoiminta kehittyi voimakkaasti. Hän osallistui muun muassa Meilahden sairaalan suunnitteluun sekä toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. HYKSin liittohallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana hän toimi 1967–1977.

Tiedemiehenä Turunen oli pidättyvä ja maanläheinen. Hänen tutkimusaiheensa löytyivät poikkeuksetta kliinisistä ongelmista. Keuhkotuberkuloosiin, aikanaan yleiseen kansantautiin, liittyneiden varhaisvuosien tutkimusten jälkeen hänen ja hänen työryhmänsä merkittävin tieteellinen tutkimussarja käsitteli maksakirroosiin liittyvien vuotojen uuden leikkausmenetelmän kehittämistä. Tutkimussarja on maailmanlaajuisesti tunnettu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 687-688. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.