Maritta Pohls

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maritta Pohls (o.s. Niskanen, s. 28. maaliskuuta 1955) on suomalainen historiantutkija ja filosofian tohtori. Hän on julkaissut tutkimuksia tieteenhistoriasta ja nais- ja järjestöhistorian alalta.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maritta Pohls syntyi savonlinnalaisen opettajaperheen esikoisena. Hän on ollut avioliitossa valtiotieteen maisteri Heikki Pohlsin kanssa vuosina 1980–1999 ja psykiatrisen sairaanhoitaja Matti Kohosen kanssa vuodesta 2003. Hänella on kaksi lasta. Hän aloitti historian ja valtio-opin opinnot Tukholman yliopistossa 1977 ja siirtyi sieltä seuraavana vuonna Turun yliopistoon, jossa hän suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1981. Helsingin yliopistosta hän valmistui 1985 pääaineenaan Suomen historia. Pro gradu -tutkielma Suvusta virkoihin – postilaitoksen virkakunta laajeni 1994 väitöskirjaksi.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiantutkija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintojen loppusuoralla Pohls laati Suomen Kulttuurirahaston 50-vuotishistorian ja toimitti Herää Suomi -Suomalaisuusliikkeen historia -teoksen. Tämän jälkeen hän kirjoitti useita artikkeleita, kuten kolmisenkymmentä pienoiselämäkertaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan Suomen Kansallisbiografiaan. Hän kirjoitti osia myös Pellervo-seuran 100-vuotishistoriaan. Päiviö Tommilan päätoimittamaan neliosaiseen Suomen tieteen historiaan Pohls kirjoitti yksityisiä säätiöitä ja muita yksityisiä tieteen rahoittajia koskevan osuuden.

Hän kirjoitti Suomen Akatemian historiahankkeeseen 1970- ja 1980-lukuja koskevan osan. Sen jälkeen hän kirjoitti Lotta Svärd -järjestön historian ja presidentinrouva Ellen Svinhufvudin elämäkerran.

Järjestöhistoriaan Maritta Pohls paneutui SOS-lapsikylän ja Suomen Akateemisten Naisten Liiton historioissa ja Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan historiassa.

Työelämä ja johtamisen ohjaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitustyön ohessa Pohls toimi 1990-luvulla tentaattorina Helsingin työväenopistossa ja Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Se johti hänet suorittamaan useita kursseja työelämän ja johtamisen ohjauksessa muun muassa Helsingin yliopiston Vantaan koulutuskeskuksessa, Suomen Psykodraamayhdistyksessä sekä Coach Leaders and Team -koulutuksessa. Näiden kurssien myötä hän liittyi Suomen Työnohjaajat -yhdistykseen ja sen Osviitta-lehden toimittajaksi. Sen myötä hän alkoi saada toimeksiantoja, ja hän perusti 2006 yrityksen Tutkimuksen aika[2].

Pohls kirjoitti historian alalta tutkimuksen popularisointia. Hän on laatinut esitteitä, näyttelyitä, käsikirjoituksia multimediaesityksiin ja näyttelyoppaisiin, ja näistä merkittävimpiin kuuluu Naisjärjestöjen Keskusliiton näyttely 100 vuotta naisten ääniä ja toimintaa vuonna 2006 Helsingin Jugend-salissa ja on sittemmin kiertänyt maakuntakirjastoissa sekä Yhdysvalloissa neljällä paikkakunnalla sekä Nepalissa ja Sambiassa. Pohls laati käsikirjoituksen ja opaskirjan myös Sederholmin talossa vuonna 2011 esillä olleen Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisnäyttelyn "Naisten huoneet".

Pohls on Risto Ryti -seuran sihteeri ja P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön asiamies.

Naisten Ääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohls on ideoinut Naisten Ääni -verkkojulkaisun, jonka toteutti Suomalainen Naisliitto yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tietokannassa julkaistaan suomalaisten naisten pienoiselämäkertoja.[3] Tammikuuhun 2018 mennessä siinä on julkaistu yli 600 naisen tarina.

Ansioistaan historiantutkijana Pohls kutsuttiin 2017 Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäseneksi.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monografiat
  • Niskasen suvun tarina. Niskasen sukuseura 2017.
  • Viini, laulu ja taustajoukot. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan historia. Into 2016.
  • Korkeasti koulutetut naiset. Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013.
  • Tavallista rakkautta. SOS-lapsikylätyö Suomessa. SOS-lapsikyläyhdistys 2012.
  • Ellen Svinhufvud. Suomalainen säätyläisnainen maalta. Otava 2011.
  • Annika Latva-Äijön kanssa: Lotta Svärd. Käytännön isänmaallisuutta. Otava 2009.
  • Suomen Akatemian historia II. Yhteiskunta ja tutkimus. 1970–1988. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
  • Suvuista virkoihin – postilaitoksen virkakunta 1864–1899. Valtion painatuskeskus 1994. (väitöskirja)
  • Suomen Kulttuurirahasto. WSOY 1988.
Toimittanut
  • Aura Korppi-Tommolan kanssa: Kansalaisjärjestöt, naiset ja sota. Tammenlehvän Perinneliitto 2019.
  • Seppo Tiihosen ja Juha Korppi-Tommolan kanssa: Presidentti johtaa. Suomalaisen valtiojohtamisen pitkä linja. Siltala 2013.
  • Naisten Kulttuuriyhdistyksen kalenteri Töihin! – Working! . Naisten kulttuuriyhdistys 1998.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]