Osuustoimintakeskus Pellervo
Osuustoimintakeskus Pellervo[1] (vuoteen 2017 Pellervo-Seura) on suomalainen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää osuustoimintaa Suomessa. Yhdistykseen kuuluu noin 250 jäsenyhteistöä, joista määrällisesti eniten on osuuspankkeja. Yhdistys perustettiin vuonna 1899 osana suomalaisen osuustoiminnan käynnistämistä. Keskeisin henkilö Pellervo-Seuraa perustettaessa oli Hannes Gebhard.
Pellervo on osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö, joka edistää osuustoimintaa yrittämismallina ja osuuskuntaa kilpailukykyisenä yritysmuotona. Osa palveluista on tarkoitettu suoraan yritysten käyttöön ja osa vaikuttaa yritystoiminnan puitteisiin.
Pellervo ajaa osuustoiminnan yhteiskunnallisia etuja ja edistää osuustoiminnalliselle yrittämismallille myönteistä ilmapiiriä. Pellervo vaikuttaa yrittämisen puitteita koskevaan lainsäädäntötyöhön sekä talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Ajankohtaista on mm. työ osuuskuntalain, osuuskuntien verotuksen, osuustoiminnan opetuksen ja tutkimuksen sekä kauppapolitiikan ja kilpailupolitiikan parissa.
Pellervo-Seuran pitkäaikaisia toimitusjohtajia ovat Samuli Skurnik (1989-2002) ja työelämäprofessori Sami Karhu (2012-2022).[2] Toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Mari Kokko (2022-).[3][4]
Ministeri Heikki Haavisto (Keskustapuolue) johti Pellervo-Seuran valtuuskuntaa vuosina 1979-2000.
Pellervon osuustoiminnan jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osuuskauppojen toiminnan laajentuessa korostui oman tukkukaupan tarve. Vuonna 1904 aloitti toimintansa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK). Osuuskauppaliikkeeseen kuului alusta lähtien osuuskauppoja maaseudulta ja kaupungeista. Osa osuuskaupoista oli kiinteästi sidoksissa työväenliikkeeseen. Työväenosuuskaupat korostivat kuluttajanäkökulmaa toisin kuin osuustoiminnan aatteellinen taustayhteisö Pellervo-Seura, jonka mielestä tuottajien osuustoiminnallinen järjestäytyminen koitui myös kuluttajien eduksi. Osuuskauppaliike jakautui lopulta kahtia vuonna 1916.
Työväen osuuskaupat perustivat 1916 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) ja seuraavana vuonna oman tukkuliikkeen, Osuustukkukaupan (OTK). Sisällissodan jälkeen kahden osuuskaupan olemassaolo kertoi paikallistasolla yhteiskunnan kahtiajaosta. Sekä SOK että OTK harjoittivat tuotannollista toimintaa ja perustivat maailmansotien välillä runsaasti elintarvike- ja kulutustavaratehtaita, jotka palvelivat vain omaa kaupparyhmää.
Pellervo-lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pellervo-Seura julkaisi vuosina 1899–1998 Pellervo-lehteä. Vuodesta 1999 sen seuraajina ovat olleet aikakauslehdet Kodin Pellervo ja Maatilan Pellervo.
Pellervon palveluyhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskeisiä Pellervon jäsenyhteisöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- MTK eli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
- Atrian omistajaosuuskunnista Itikka ja Lihakunta
- Faba
- LSO Osuuskunta
- LähiTapiola
- Metsäliitto
- Munakunta
- OP
- POP Pankki
- S-ryhmä
- Suomalainen Energiaosuuskunta
- Tradeka[5]
- Valio omistajaosuuskuntineen
Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pellervo-Seura osallistui Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) perustamiseen vuonna 1974. Pellervon myöntämiä tunnustuksia ovat: pronssinen, hopeinen ja kultainen Gebhard-mitali, osuustoiminnan ansiomitali, osuustoiminnan I luokan ansiomitali, Pellervon pronssinen, hopeinen ja kultainen ansiomerkki.[6]
Osuustoiminnan I luokan ansiomitali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alajoki E., kunnallisneuvos, Lapua, 1949
- Collan K. J. M., Kiukainen, 1949
- Gebhard Hedvig, talousneuvos, rouva, Helsinki, 1949
- Haataja Kyösti, professori, Helsinki, 1949
- Heikkinen P. V., maaherra, Kuopio, 1949
- Hirvensalo L. O., maanviljelysneuvos, Iisalmi, 1949
- Huovila Anton, kunnallisneuvos, Inkeroinen, 1949
- Jokinen Niilo Ilmari, maanviljelysneuvos, Kuopio, 1949
- Jännes Juho, professori, Helsinki, 1949
- Paasikivi Juho Kusti, Suomen tasavallan presidentti, Helsinki, 1949
- Paavilainen H., vakuutusneuvos, Helsinki, 1949
- Tarkkanen E. M., kunnallisneuvos, Laihia, 1949
- Virtanen Verner, talousneuvos, Turku, 1949
- Brander Akseli, maanviljelysneuvos, Kitee, 1950
- Fagerström Viktor, maanviljelysneuvos, Savitaipale, 1950
- Hiidenheimo Artturi, kunnallisneuvos, Vihti, 1950
- Hyvönen Valde, maanviljelysneuvos, toimitusjohtaja, Helsinki, 1950
- Kalliokoski Viljami, maanviljelysneuvos, Halsua, 1950
- Koivisto Juho, kunnallisneuvos, kansanedustaja, Kurikka, 1950
- Kontkanen Pekka, maanviljelijä, Pyhäselkä, 1950
- Korhonen Pekka, kunnallisneuvos, Hammaslahti, 1950
- Leppälä Juhani, kunnallisneuvos, Askola, 1950
- Niiniluoto V. J., vuorineuvos, Helsinki, 1950
- Rantasalo Onni, maanviljelysneuvos, Yläne, 1950
- Rintamäki Juho Heikki, maanviljelijä, Ilmajoki, 1950
- Vaissi Eemeli, talousneuvos, Haapamäki, 1950
- Sandelin A. E., professori, Helsinki, 1951
- Tuominen Kaarlo I., johtaja, Helsinki, 1951
- Virtanen Artturi I., professori, Helsinki, 1951
- Hermes Andreas, Saksan Raiffeisenliiton presidentti, Bonn, 1952
- Talvela Kauno Eetu, talousneuvos, Järvenpää, 1953
- Immonen A. Veikko, agronomi, Joroinen, 1955
- Pihkala Rurik, professori, Aitolahti, 1955
- Rickman Karl M., maanviljelysneuvos, 1955
- Aaltonen Kustaa Edvard, talousneuvos, Vehmaa, 1956
- Heikkilä Matti, kunnallisneuvos, Pälkäne, 1956
- Kalkkinen Ilmari, metsäneuvos, Helsinki, 1956
- Koskenoja S. A., pääjohtaja, Helsinki, 1956
- Kukkonen Antti, kansanedustaja, rovasti, Joensuu, 1956
- Peijari Toivo J., maanviljelijä, Jämijärvi, 1963
- Lakka Oskari, talousneuvos, Joutseno, 1968
- Tuomola Eino, vuorineuvos, Helsinki, 1971
- Mela Lauri, maanviljelysneuvos, Nummi, 1973
- Eskola Kusti, maanviljelysneuvos, Sievi, 1974
- Hakamäki Toivo, maanviljelysneuvos, 1974
- Halkilahti Reino, maanviljelysneuvos, Salo, 1974
- Ihamuotila Veikko, agronomi, Helsinki, 1974
- Koivisto Veikko, kunnallisneuvos, Panttila, 1974
- Miettunen Martti, maaherra, Rovaniemi, 1974
- Saarinen Pellervo, vuorineuvos, Helsinki, 1974
- Toivonen Eero E., maanviljelysneuvos, 1974
- Virolainen Johannes, MMT, Kirkniemi, 1974
- Haavisto Heikki, puheenjohtaja, Helsinki, 1984
- Hyrkkö Eeri, maanviljelysneuvos, Nousiainen, 1984
- Nukari Allan, maanviljelysneuvos, Hämeenlinna, 1984
- Timonen Esa, maaherra, Helsinki, 1984
- Pekonen Esko Einar, maanviljelijä, kunnallisneuvos, Mikkeli, 1986
- Kontio Sakari, maanviljelysneuvos, Oulu, 1989
- Törmälä Seppo, maanviljelysneuvos, Helsinki, 1989
- Rinta Juhani, maanviljelysneuvos, Laihia, 1990
- Hakala Aarne, varatuomari, toimitusjohtaja, 1999
- Komi Pauli, varatuomari, pääjohtaja, 1999
- Kukkonen Pertti, professori, 1999
- Mäki Niilo, maanviljelysneuvos, 1999
- Pekkala Ahti, maaherra, 1999
- Penttilä Reino, maanviljelijä, maanviljelysneuvos, 1999
- Sandelin Gustav, vuorineuvos, 1999
- Kavetvuo Matti, vuorineuvos, 2000
- Vuola Pertti, kunnallisneuvos, 2000.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uranuurtajia ja rakentajia, Pellervo-Seuran julkaisema elämäkertateos (1950)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uusi strategia voimaan – Osuustoimintakeskus Pellervo -nimi käyttöön
- ↑ Maija Hakala: Sami Karhu osuustoiminnan työelämäprofessoriksi Vaasan yliopistoon Osuustoimintakeskus Pellervo. 29.12.2022. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Jere Mynttinen: Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Mari Kokko Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi – ”Uusi näkökulma yrittäjyyteen ja elinkeinotoimintaan” Yrittajat.fi. 28.6.2022. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Osuuskunta Tradeka Pellervo-Seura ry:n jäseneksi
- ↑ Tunnustuksia osuustoiminnan edistämistyöstä Osuustoiminta
- kaleva.fi/uutiset/talous/skurnik-lahtee-pellervon-toimitusjohtajan-paikalta/442544/
- itsenaisyys100.fi/osuustoimintaliike-kokoaa-pienia-paaomia/
- pellervo.fi/pellervo/10_01/haaviston.htm
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pellervo
- Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu 375 humanistia -sivusto 19.10.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.